Digitaalisten palveluiden tehokkuuden arvioiminen terveydenhuollon tuotannon suunnittelussa

Abstract

Tässä diplomityössä tutkitaan terveydenhuollon prosessien tuottamista ja niiden tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Työ on toteutettu yhteistyössä HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa ja sen tarkoituksena on ollut luoda teoriatiedon pohjalta digitaalisten palveluiden tehokkuutta arvioiva malli. Tämän arviointimallin avulla organisaation tuotantoyksiköt voivat valita palveluvalikoimaansa kannattavimmat sekä kustannusvaikuttavimmat toimintatavat. Arviointimalli perustuu työn teoreettisen viitekehyksen mukaisesti terveydenhuollon nelimaaliteorian mukaisiin päätekijöihin, joista kokonaistehokkuus muodostuu: asiakaskokemus, henkilöstökokemus, kustannukset sekä hoidon vaikuttavuus.

Työ toteutettiin tapaustutkimuksena arviointimallin pilotoinnilla tutkimalla HUSin erään kroonisiin sairauksiin erikoistuneen poliklinikan potilaiden hoitoprosessia, jonka potilasprosessissa hyödynnetään etävastaanottotoimintaa sekä hoitoa tukevaa digihoitopolkua. Tutkimuksen tulosten mukaan digitaalisilla palveluilla on paljon tuotannollisen tehostamisen potentiaalia, mutta sen ulosmittaaminen vaatii muutoksia nykyiseen tuotantoprosessiin. Tutkimuksen mukaan keskeisimmät tulokset kokonaistehokkuuden näkökulmasta keskittyvät tuotannollisen kapasiteetin lisäämiseen, käyntikohtaisen työajan vähentämiseen sekä henkilöstön ja potilasryhmien kokemuksen parantamiseen. Tulosten mukaan digipalvelut eivät vielä nousseet suosiossaan lähipalveluiden tasolle, mutta niillä osoitettiin olevan tuotannollista potentiaalia vähentää kustannuksia ja lisätä vaikuttavuutta kestävän talouden periaatteiden mukaisesti.

This master’s thesis examines the production of healthcare processes and the factors affecting their efficiency. The work has been carried out in collaboration with HUS Helsinki University Hospital and has aimed to create a model to evaluate the efficiency of digital services based on theoretical knowledge. This evaluation model will enable the organization’s importing units to select the most profitable and cost-effective approaches for their service portfolio. The evaluation model is based on the theoretical framework of the work, in accordance with the Quadruple Aim of health care, and includes the following main factors: customer experience, staff experience, costs and effectiveness of care.

The work was carried out as a case study by piloting the evaluation model by examining the treatment process at one of HUS's outpatient clinics specializing in chronic diseases, which utilizes remote consultation and a digital care pathway to support care in the patient process. The results of the study show that digital services have a high potential for productivity gains, but to realize this potential requires changes to the current production process. According to the study, the key findings from an overall efficiency perspective focus on increasing productive capacity, reducing time per visit and improving the experience of staff and patient groups. The results show that while digital services have not yet reached the level of local services in terms of popularity, they were shown to have the productive potential to reduce costs and increase efficiency in line with sustainable economic principles.