Neutrality to NATO : credit spreads and security policy : evidence from Finland and Sweden

Abstract

This master’s thesis explores how security policy can affect credit spreads alongside other macroeconomic and financial factors, with a focus on Finland and Sweden between 2014 and 2024. The Russian invasion of Ukraine, which prompted the historically neutral Nordic countries to pursue NATO membership, was an unprecedented event and the main motivating factor behind this thesis. As security policy has become a prominent topic in today’s world, understanding its implications in the context of financial markets is crucial.

This thesis utilizes two different methods of statistical testing. The primary method is a linear regression, applied separately to both countries. Additionally, T-tests with unequal variances are used to analyze spread differences between Baltic and Nordic countries. The findings illustrate how various factors affect credit spreads, categorized into three groups: financial variables, security variables, and country-specific macroeconomic variables.

This thesis contributes to existing literature by offering a different perspective on credit spreads, combining security policy analysis with financial analysis in a broader context. Study limitations and suggestions for future research are also discussed. The regression models in the study produced R² values ranging from 28 to 42 percent. The results indicate that the most significant factors affecting Finnish spreads were government debt and defense spending, while NATO had weak statistical significance. For Sweden, the most significant factors were OMX volatility and the 12-month Euribor rate, both of which had strong statistical significance. NATO was found to have no statistical significance for Swedish sovereign spreads. No similar factors were identified which would have affected both Finland and Sweden. Future studies should incorporate qualitative factors that link credit spreads and country defense-related variables.

Tämä pro gradu -tutkielma analysoi, miten turvallisuuspolitiikka voi muiden makrotaloudellisten ja rahoituksellisten tekijöiden ohella vaikuttaa luottoriskimarginaaleihin, pääpainona Suomi sekä Ruotsi vuosien 2014 – 2024 välillä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka sai historiallisesti neutraalit Pohjoismaat pyrkimään Nato-jäsenyyteen, oli ennennäkemätön tapahtuma ja tämän tutkielman tärkein motivaatiotekijä. Koska turvallisuuspolitiikasta on tullut merkittävä aihe nykymaailmassa, sen vaikutusten ymmärtäminen rahoitusmarkkinoiden yhteydessä on ratkaisevan tärkeää.

Tässä tutkielmassa käytetään kahta erilaista tilastollista testausmenetelmää. Ensisijainen menetelmä on lineaarinen regressio, jota sovelletaan erikseen molempiin maihin. Lisäksi Baltian maiden ja Pohjoismaiden välisten luottoriskimarginaalierojen analysoimiseksi käytetään epätasaisen varianssin T-testejä. Tulokset havainnollistavat, miten eri tekijät vaikuttavat luottoriskimarginaaleihin, jotka on luokiteltu kolmeen ryhmään: rahoitusmuuttujat, arvopaperimuuttujat ja maakohtaiset makrotaloudelliset muuttujat.

Tämä tutkielma täydentää olemassa olevaa kirjallisuutta tarjoamalla uuden näkökulman luottoriskimarginaaleihin, yhdistäen turvallisuuspoliittisen ja rahoitusanalyysin sekä ottaen huomioon tutkimuksen rajoitukset. Lisäksi esitetään ehdotuksia jatkotutkimukselle. Tutkimuksen regressiomallit tuottivat R²-arvoja, jotka vaihtelivat 28–42 prosentin välillä. Tulokset osoittavat, että merkittävimmät Suomen luottoriskimarginaaleihin vaikuttavat tekijät olivat valtion velka ja puolustusmenot, kun taas Naton tilastollinen merkitys oli heikko. Ruotsin osalta merkittävimmät tekijät olivat OMX-indeksin volatiliteetti ja 12 kuukauden euribor-korko, joilla molemmilla oli vahva tilastollinen merkitsevyys. Natolla ei havaittu olevan tilastollista merkitystä Ruotsin valtionlainojen luottoriskimarginaaleihin. Suomen ja Ruotsin välillä ei havaittu yhtäläisiä muuttujia. Tulevissa tutkimuksissa olisi otettava huomioon laadulliset tekijät, jotka yhdistävät luottoriskimarginaalit ja maan puolustukseen liittyvät muuttujat.