The use of HR analytics in the financial industry : case study: banking sector
Mannermaa, Anna (2024)
Pro gradu -tutkielma
Mannermaa, Anna
2024
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102987768
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024102987768
Tiivistelmä
This thesis conducts a case study on HR analytics in a Finnish bank, company X. The key concepts for fluent adoption and implementation of HR analytics are identified by examining the topic first from a theoretical perspective through a literature review. The key concepts of employee competence with respect to analytical and reporting skills, employee performance measurement, evidence-based management culture and communication of the results, HR data quality, privacy and utilization of various data sources, analytics maturity levels, methods and tools as well as HR metrics classification and the implications of the organizational strategy on analytics are utilized in the empirical part of the thesis where the current situation of the case company is discussed and evaluated. Finally, the thesis provides improvement suggestions for further development of the case company’s HR analytics.
The study’s findings indicate that the case company mainly uses descriptive-level analytics, consisting of HR metrics reported with Excel which also coincides with the level of employee competence. At present, only internal HR data sources are utilized in reporting, and data quality control is irregular. Although data privacy is carefully monitored by industry- and company-specific laws and regulations, it also poses challenges for combining data from different departments within the organization. As improvement suggestions, this thesis recommends increasing the employee competence in analytics and statistical skills, regular data quality monitoring, more versatile combining of data sources and the implementation of more sophisticated analytics tools and methods.
This study contributes to the current literature by providing a comprehensive overview of the situation inside a single company while the extant literature focuses on studying a single phenomenon within a larger sample of case companies. The results obtained suggest that while the interest towards HR analytics is on the rise, the implementation of it has not yet reached its full potential. Tämä opinnäytetyö toteuttaa yksittäisen tapaustutkimuksen HR-analytiikan käytöstä suomalaisessa pankissa, yrityksessä X. HR-analytiikan sujuvan käyttöönoton ja toteuttamisen avainkäsitteet ja organisaatiovaatimukset tunnistetaan tarkastelemalla aihetta ensin teoreettisesta näkökulmasta teoreettisen viitekehyksen ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Näitä avainkäsitteitä hyödynnetään opinnäytetyön empiirisessä osassa, jossa raportoidaan ensin case-yrityksen nykytilanne, jonka jälkeen nykyisestä tilanteesta annetaan teoriaan pohjautuva arvio. Lopuksi opinnäytetyö esittää parannusehdotuksia HR-analytiikan kehittämiseksi edelleen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että case-yrityksessä käytetään tällä hetkellä pääasiassa kuvailevan tason analytiikkaa, joka koostuu Excelillä raportoitavista HR-mittareista. Tällä hetkellä raportoinnissa hyödynnetään sisäisiä HR-lähteitä, ja datan laadunvalvonta on epäsäännöllistä. Vaikka tietosuoja huomioidaan tarkasti jo alakohtaisten lakien ja säädösten kautta, aiheuttaa se myös haasteita tietojen yhdistämisessä organisaation eri osastojen välillä. Parannusehdotuksina tämä opinnäytetyö suosittelee työntekijöiden taitojen kehittämistä analytiikan ja tilastotaitojen saralla, säännöllistä datan laadun seurantaa, monipuolisempaa tietolähteiden yhdistämistä sekä kehittyneempien analytiikkatyökalujen ja -menetelmien käyttöönottoa.
Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa kirjallisuutta tarjoamalla kattavan yleiskatsauksen yhden yrityksen tilanteesta, kun taas aiempi kirjallisuus keskittyy tutkimaan yhtä ilmiötä suuremmassa tapausyritysten otoksessa. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka kiinnostus HR-analytiikkaa kohtaan on kasvussa, sen toteutus ei ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan.
The study’s findings indicate that the case company mainly uses descriptive-level analytics, consisting of HR metrics reported with Excel which also coincides with the level of employee competence. At present, only internal HR data sources are utilized in reporting, and data quality control is irregular. Although data privacy is carefully monitored by industry- and company-specific laws and regulations, it also poses challenges for combining data from different departments within the organization. As improvement suggestions, this thesis recommends increasing the employee competence in analytics and statistical skills, regular data quality monitoring, more versatile combining of data sources and the implementation of more sophisticated analytics tools and methods.
This study contributes to the current literature by providing a comprehensive overview of the situation inside a single company while the extant literature focuses on studying a single phenomenon within a larger sample of case companies. The results obtained suggest that while the interest towards HR analytics is on the rise, the implementation of it has not yet reached its full potential.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että case-yrityksessä käytetään tällä hetkellä pääasiassa kuvailevan tason analytiikkaa, joka koostuu Excelillä raportoitavista HR-mittareista. Tällä hetkellä raportoinnissa hyödynnetään sisäisiä HR-lähteitä, ja datan laadunvalvonta on epäsäännöllistä. Vaikka tietosuoja huomioidaan tarkasti jo alakohtaisten lakien ja säädösten kautta, aiheuttaa se myös haasteita tietojen yhdistämisessä organisaation eri osastojen välillä. Parannusehdotuksina tämä opinnäytetyö suosittelee työntekijöiden taitojen kehittämistä analytiikan ja tilastotaitojen saralla, säännöllistä datan laadun seurantaa, monipuolisempaa tietolähteiden yhdistämistä sekä kehittyneempien analytiikkatyökalujen ja -menetelmien käyttöönottoa.
Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa kirjallisuutta tarjoamalla kattavan yleiskatsauksen yhden yrityksen tilanteesta, kun taas aiempi kirjallisuus keskittyy tutkimaan yhtä ilmiötä suuremmassa tapausyritysten otoksessa. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka kiinnostus HR-analytiikkaa kohtaan on kasvussa, sen toteutus ei ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan.