Environmental sustainability of port operations and the green port concept : case Mussalo : what green port measures and certificates can be implemented and used in the biggest container port of Finland?

Abstract

EU aims to be climate neutral by 2050 and reduce its greenhouse gas emissions (GHG emissions) at least 55 % by 2030 compared to the 1990’s level. In the EU, maritime GHG emissions constitute to around 3-4 % of the total emissions, and they are aimed to be reduced through legislation compatible with the Paris Agreement. Since maritime transport will increase in the future due to the influence of the global economy, developing sustainable port operations is ever more important. Ports that aim to reduce their negative environmental and climate impacts (later in the text referred to as environmental impacts) are now sometimes labelled as ‘green ports’, but the concept doesn’t have an official definition.

This master’s thesis studied, what green port measures and certificates could be used in the context of Finland’s biggest container port, the Mussalo port of HaminaKotka. In addition, a literature review was conducted to compile a green port concept description and discuss green port marketing. The port authority of HaminaKotka and three logistic and stevedoring companies operating in the port were interviewed for the thesis.

Based on the literature review, EcoPorts PERS certificate, ISO 14001 standard, and Eco-Management and Audit Scheme (EMAS) certificate are currently in use in the European port sector. Certificates, DPSIR-method, and the ‘green port’ concept are tools that can be used by the Mussalo port and other ports to evaluate their environmental impacts and develop their operations. Based on the literature review and the interviews, many green port measures have already been implemented in the area. As an example, there are PV panels, the port authority has taken measures to promote onshore power supply, and two of the interviewed companies use alternative energy sources in their working machines. It was brought up in the interviews, that full electrification of the port operations is difficult. Thus, alternative fuels will have a role in reducing the port’s GHG emissions in the future.

EU pyrkii saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuonna 2050 ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Merenkulun KHK-päästöt ovat noin 3–4 % EU:n kokonaispäästöistä ja niitä pyritään vähentämään Pariisin ilmastosopimuksen kanssa yhteneväisellä lainsäädännöllä. Koska meriliikenne tulee kasvamaan tulevaisuudessa globaalin talouden vaikutuksesta, satamatoimintojen kehittäminen kestäviksi on entistä tärkeämpää. Satamia, jotka pyrkivät vähentämään haitallisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia (jatkossa ympäristövaikutuksia) on alettu kutsumaan ”vihreiksi satamiksi”, mutta konseptilla ei ole virallista määritelmää.

Tässä diplomityössä tutkittiin, mitä vihreitä satamatoimia ja sertifikaatteja voidaan hyödyntää Suomen suurimmassa konttisatamassa HaminaKotkan Mussalossa. Lisäksi työssä on kirjallisuuskatsauksen kautta koostettu vihreän sataman konseptikuvaus ja käsitelty vihreän sataman markkinointia. Työtä varten haastateltiin HaminaKotkan satamaviranomaista sekä kolmea satamassa ahtaus- ja logistiikka alalla toimivaa yritystä.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella Euroopassa satamasektorilla käytettäviä ympäristösertifikaatteja ovat EcoPorts PERS, ISO 14001 -standardi ja Eco-Management and Audit Scheme (EMAS). Sertifikaatit, DPSIR-metodi ja ”vihreä satama” -konsepti ovat työkaluja, joilla Mussalon satama ja muut satamat voivat arvioida ympäristövaikutuksiaan sekä kehittää toimintaansa. Kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden perusteella monia vihreitä satamatoimia on jo tehty Mussalossa. Satamassa on esimerkiksi aurinkopaneeleita, satamaviranomaiset ovat edistäneet maasähköhanketta ja haastateltavista yrityksistä kaksi käyttää työkoneissaan vaihtoehtoisia energianlähteitä. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että satamatoimintojen sähköistäminen täysin on haastavaa, joten vaihtoehtoisilla polttoaineilla tulee tulevaisuudessa olemaan rooli sataman KHK-päästöjen vähentämisessä.