The use of generative artificial intelligence from an innovation process perspective
Vannesluoma, Hanna (2024)
Diplomityö
2024
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112596494
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112596494
Tiivistelmä
Generative Artificial Intelligence’s (genAI’s) rapid development and enormous potential offer small and medium-sized enterprises (SMEs) a way to scale up their businesses through efficiency and innovation. However, there is little evidence on how well SMEs have been adopting genAI, if at all. Therefore, the study aimed to understand the current state of generative Artificial Intelligence use (or lack thereof) in the innovation process of SMEs. The qualitative semi-structured thematic interview’s data collection was conducted in the summer of 2024. A total of 9 SMEs’ semi-structured interviews were thematically analysed and the findings formed the current state analysis on genAI in innovation of 9 SMEs.
Conclusions were: 1) genAI use in innovation in SMEs was in its infancy, focused on incremental process innovations, and the more structured the innovation process the company had the more advanced the adoption of genAI within the company was. 2) Three different barriers of use were recognised: lack of adequate infrastructure, overall readiness of the organisation, and decision to delay action. The study also confirms that the most challenges arose from adoption of genAI rather than from the tools itself, and that the biggest challenge of genAI adoption in SMEs was the lack of understanding.
Five future research topics were suggested: 1) Expanding the perspective of current study to include top management (beyond ICT leads) and employees, 2) Further elaboration on this exploring the potential damages to business from non-adoption of genAI, 3) A deeper investigation into the findings related to the connection between genAI adoption activities and the innovation process, 4) Investigation of the implications of speech recognition technologies within genAI for innovation in SMEs; and finally, 5) A follow-up study to assess how the findings evolve over time. Generatiivisen tekoälyn (genAI) erittäin nopea kehitys ja valtava potentiaali tarjoavat pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaa tehokkuuden ja innovaation avulla. Näyttöä siitä, kuinka hyvin pk-yritykset ovat omaksuneet genAI:n innovaatioissa on hyvin vähän, jos lainkaan. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää genAI:n käyttö pk-yritysten innovaatioprosesseissa. Laadullisen, puolistrukturoimattoman teemahaastattelututkimuksen aineisto kerättiin kesällä 2024. Yhdeksän pk-yrityksen löydökset analysoitiin teemoittain ja esiteltiin nykytilan kuvaus genAI:n käytöstä innovaatioissa pk-yrityksissä.
Tutkimuksen johtopäätökset olivat: 1) GenAI:n käyttöönotto innovaatioprosessissa oli vasta alkutekijöissään, keskittyen inkrementaalisiin prosessi-innovaatioihin. Lisäksi havaittiin, että mitä strukturoidumman innovaatioprosessin yritys oli kehittänyt, sitä pidemmällä se oli genAI:n jalkauttamisessa. 2) Kolme erilaista genAI:n käyttöä estävää haastetta tunnistettiin: infrastruktuurin puute, yleisen valmiuden puute ja päätös lykätä toimintaa. Eniten haasteita tunnistettiin genAI:n käyttöönotossa eikä genAI teknologiassa. Suurin haaste oli ymmärryksen puute.
Tunnistetut viisi jatkotutkimusehdotusta olivat: 1) laajentaa perspektiiviä kattamaan ylin johto (ICT -johdon lisäksi) ja työntekijät, 2) tutkia mitkä ovat (potentiaaliset) haitat liiketoiminnalle genAI:n hyödyntämättä jättämisestä 3) tarkentaa genAI:n käyttöönoton ja innovaatioprosessin välistä yhteyttä 4) genAI:n puheentunnistuksen vaikutukset innovaatioihin pk-yrityksissä ja 5) seurantatutkimus ajan kulumisen vaikutuksien ymmärtämiseksi.
Conclusions were: 1) genAI use in innovation in SMEs was in its infancy, focused on incremental process innovations, and the more structured the innovation process the company had the more advanced the adoption of genAI within the company was. 2) Three different barriers of use were recognised: lack of adequate infrastructure, overall readiness of the organisation, and decision to delay action. The study also confirms that the most challenges arose from adoption of genAI rather than from the tools itself, and that the biggest challenge of genAI adoption in SMEs was the lack of understanding.
Five future research topics were suggested: 1) Expanding the perspective of current study to include top management (beyond ICT leads) and employees, 2) Further elaboration on this exploring the potential damages to business from non-adoption of genAI, 3) A deeper investigation into the findings related to the connection between genAI adoption activities and the innovation process, 4) Investigation of the implications of speech recognition technologies within genAI for innovation in SMEs; and finally, 5) A follow-up study to assess how the findings evolve over time.
Tutkimuksen johtopäätökset olivat: 1) GenAI:n käyttöönotto innovaatioprosessissa oli vasta alkutekijöissään, keskittyen inkrementaalisiin prosessi-innovaatioihin. Lisäksi havaittiin, että mitä strukturoidumman innovaatioprosessin yritys oli kehittänyt, sitä pidemmällä se oli genAI:n jalkauttamisessa. 2) Kolme erilaista genAI:n käyttöä estävää haastetta tunnistettiin: infrastruktuurin puute, yleisen valmiuden puute ja päätös lykätä toimintaa. Eniten haasteita tunnistettiin genAI:n käyttöönotossa eikä genAI teknologiassa. Suurin haaste oli ymmärryksen puute.
Tunnistetut viisi jatkotutkimusehdotusta olivat: 1) laajentaa perspektiiviä kattamaan ylin johto (ICT -johdon lisäksi) ja työntekijät, 2) tutkia mitkä ovat (potentiaaliset) haitat liiketoiminnalle genAI:n hyödyntämättä jättämisestä 3) tarkentaa genAI:n käyttöönoton ja innovaatioprosessin välistä yhteyttä 4) genAI:n puheentunnistuksen vaikutukset innovaatioihin pk-yrityksissä ja 5) seurantatutkimus ajan kulumisen vaikutuksien ymmärtämiseksi.