Tuottavuuden mittaaminen putkistovalmistusprojekteissa
Hirsimäki, Timo (2024)
Diplomityö
2024
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298427
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024120298427
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee teollisuuden putkistovalmistusprojektien tuottavuuden mittaamista ja yhtenäisten käytäntöjen kehittämistä. Tutkimuksen kohteena on suomalainen case-yritys, joka valmistaa putkistoja lähes koko maan kattavalla toiminta-alueella. Työssä on analysoitu yrityksen nykyisiä käytäntöjä ja esitetty ehdotuksia niiden yhtenäistämiseksi.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Laadulliset menetelmät sisälsivät teemahaastatteluja, joissa selvitettiin yksikkölaskennan nykytilaa ja sen soveltamista. Määrällisellä analyysillä verrattiin tarjouslaskentavaiheen tietoja toteutuneeseen projektidataan.
Keskeisiä havaintoja olivat, että yrityksen sisällä yksikkölaskennan määrittelyt vaihtelivat toimipisteittäin, mikä vaikeutti tehokkuuden vertailua ja resurssien ohjausta. Yksikkölaskennan yhtenäistäminen esitettiin ratkaisuksi, jonka avulla voidaan parantaa projektien tehokkuutta, johtamisen reagoimiskykyä. Tärkeää oli myös ottaa laskennassa huomioon työn olosuhdetekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi tuottavuuteen.
Työn johtopäätöksissä esitettiin malli yksikkölaskennan yhdenmukaistamisesta. Tämä malli mahdollistaa paremman vertailtavuuden sekä taloudellisten että operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. This study focuses on measuring productivity in industrial pipeline manufacturing projects and developing standardized practices. The subject of the study is a Finnish case company operating across nearly the entire country. The study analysed the company’s current practices and proposed recommendations for standardization.
The research employed both qualitative and quantitative methods. Qualitative methods included thematic interviews to investigate the current state and application of unit costing. Quantitative analysis compared bidding phase data with actual project outcomes.
Key findings revealed variations in unit costing definitions across the company’s different locations, complicating efficiency comparisons and resource management. Standardizing unit costing was proposed as a solution to enhance project efficiency and managerial responsiveness. It was also crucial to consider work-related factors impacting productivity, such as working conditions.
The conclusions presented a model for unifying unit costing practices. This model enables better comparability and alignment with both financial and operational objectives.
Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Laadulliset menetelmät sisälsivät teemahaastatteluja, joissa selvitettiin yksikkölaskennan nykytilaa ja sen soveltamista. Määrällisellä analyysillä verrattiin tarjouslaskentavaiheen tietoja toteutuneeseen projektidataan.
Keskeisiä havaintoja olivat, että yrityksen sisällä yksikkölaskennan määrittelyt vaihtelivat toimipisteittäin, mikä vaikeutti tehokkuuden vertailua ja resurssien ohjausta. Yksikkölaskennan yhtenäistäminen esitettiin ratkaisuksi, jonka avulla voidaan parantaa projektien tehokkuutta, johtamisen reagoimiskykyä. Tärkeää oli myös ottaa laskennassa huomioon työn olosuhdetekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi tuottavuuteen.
Työn johtopäätöksissä esitettiin malli yksikkölaskennan yhdenmukaistamisesta. Tämä malli mahdollistaa paremman vertailtavuuden sekä taloudellisten että operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
The research employed both qualitative and quantitative methods. Qualitative methods included thematic interviews to investigate the current state and application of unit costing. Quantitative analysis compared bidding phase data with actual project outcomes.
Key findings revealed variations in unit costing definitions across the company’s different locations, complicating efficiency comparisons and resource management. Standardizing unit costing was proposed as a solution to enhance project efficiency and managerial responsiveness. It was also crucial to consider work-related factors impacting productivity, such as working conditions.
The conclusions presented a model for unifying unit costing practices. This model enables better comparability and alignment with both financial and operational objectives.