Baltian energiamurros

Abstract

Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat käyneet 2010- ja 2020-luvuilla läpi poikkeuksellisen suuren energiamurroksen, joka osaltaan jatkuu edelleen. Muutos pitää sisällään tavanomaisempia energiamurroksen muotoja, kuten uusiutuvien sähköntuotantomuotojen verkkoon integrointia ja yhteiskunnan eri toimintojen sähköistymistä. Tämän lisäksi siihen kuuluu geopoliittisesti merkittäviä muutoksia Manner-Eurooppalaiseen synkronialueeseen liittymisen myötä, ja Neuvostoliittoon kuulumiensa vuosikymmenten aikana rakentuneiden rajasiirtoyhteyksien käytöstä poistamiseen.

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutustua Baltian kantaverkkojen nykyiseen toimintaympäristöön ja tutkia sen muutoksesta seuraavia haasteita ja mahdollisuuksia. Pyrkimyksenä oli selvittää kantaverkkoyhtiöiden ja valtioiden tavoitteita sähkönsiirtojärjestelmien osalta, sekä tutkia suunnitelmia ja toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeänä tavoitteena oli pyrkiä ymmärtämään kokonaisvaltaisesti vahvimpana vaikuttavat muutosten taustatekijät, sekä avaamaan näitä erilaisten ennusteiden, konkreettisten suunnitelmien ja kantaverkkojen kehittämistoimenpiteiden avulla.

Investoimalla vahvasti itse ja EU:n tuella Baltian kantaverkot ovat viime vuosina vahvistaneet verkkoaan merkittävästi. Tehtyjen investointien avulla maat ovat valmiita Manner-Eurooppalaiseen synkronialueeseen liittymiseen, irtautuen samalla Venäjän sähköverkosta. Muutos ja sen vaatimat investoinnit ja toimenpiteet ovat olleet Baltian maille historiallisia ja poikkeuksellisen merkittäviä.

Tehtyjen toimenpiteiden myötä maat ovat toistaiseksi pystyneet vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Merkittävää on myös luodut edellytykset sähköjärjestelmän toiminnan parantamiselle myös jatkossa, sekä riippuvuuden vähentäminen kolmansista osapuolista, erityisesti EU:n ulkopuolisista toimijoista. Työssä esiteltyjen suunnitelmien ja ennusteiden mukaan kehitystä on lupa odottaa jatkossakin Baltian sähköjärjestelmien omavaraisuuden, huoltovarmuuden, päästöjen vähentämisen, sekä edelleen kehittyvien rajasiirtoyhteyksien- ja kapasiteettien muodossa.

The Baltic states have gone through an exceptionally broad energy transition in the 2010s and 2020s, which still continues. This transition consists of traditional forms of energy transition, such as integration of renewable electricity generation into the grid and electrification of society’s activities. In addition to this it also includes geopolitically significant changes due to the synchronization to the Continental European Synchronous Area and the decommissioning of cross-border transmission connections that were built during the membership of the Baltic states in Soviet Union.

The aim of this thesis was to study the current operational environment for the Baltic Transmission System Operators, and the challenges and opportunities arising from its changes. The aim was to seek targets of the Transmission System Operators and Baltic states regarding to transmission grid and analyze plans and actions for achieving these targets. Important goal was to comprehensively understand the strongest factors and trends behind the changes, and present these through forecasts, concrete plans, and development measures.

With strong investments and with the help of EU, the Baltic states have significantly strengthened their transmission grid in recent years. Due to these investments the Baltic states are ready to connect to the Continental European Synchronous Area and disconnecting from the Russian grid. The change and the required investments have been historical and exceptionally significant for the Baltic states.

With the implemented actions the Baltic states have so far been able to meet the demands of the changing operating environment. It is also significant to notice the created conditions for further improvements of the grid, lessen the dependence of the third parties, especially for those outside of the EU. According to the plans and forecasts presented in this thesis, further development of self-sufficiency, security of supply and reduction of emissions, as well as further development of cross-border transmission capacities can be expected from the Baltic states.