Strateginen tietojohtaminen valtiokonsernissa : näkökulmia valtiovarainministeriön tietojohtamisen ohjauksesta

Abstract

Tiedon määrä ja sitä kautta sen hallinnan tarve kasvaa yhteiskunnassa. Aiemmat tutkimukset antavat viitteitä, että tieto voidaan nähdä nykypäivänä valtionhallinnon organisaatioiden yhtenä tärkeimpänä tuotannontekijänä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää mikä on valtiovarainministeriön (VM) näkemys tietojohtamisesta ja tietopääoman merkityksestä valtiokonsernissa. Tutkielma keskittyy siihen, miten tietopääomaa johdetaan ja kehitetään strategisesti valtiokonsernin organisaatioissa, korostaen erityisesti tiedon merkitystä yhteiskunnan palvelutarpeisiin vastaamisessa.

Tutkimus toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää, jossa tietoa kerättiin asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Aineiston analyysissä hyödynnettiin teorialähtöistä sisältöanalyysimenetelmää, jonka avulla haastatteluista muodostettiin konsepteja, jotka luokiteltiin ylä- ja alaluokkiin. Tämä mahdollisti tietojohtamisen monimutkaisen käsitteen jäsentämisen valtiokonsernin kontekstissa.

Keskeisimpinä tuloksina tutkimus osoittaa, että strateginen tietojohtaminen on valtiokonsernissa hajanaista ja sen ohjaus vaatii selkeämpiä käytäntöjä. Valtiovarainministeriön rooli nähtiin merkittävänä ohjauksessa, ja käytäntöjen yhtenäistäminen ja tavoitteiden konkretisointi ovat tarpeellisia. Tietojohtamisen kehittäminen on tärkeää, jotta valtionhallinto voi hyödyntää tietopääomaansa tehokkaammin strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

The amount of knowledge and information and the need to manage them is growing in society. Previous research suggests that intellectual capital can be seen as one of the most important production factors in state administration organizations today. The aim of this study is to understand the perspective of the Ministry of Finance (VM) on knowledge management and the significance of intellectual capital in the state administration. The study focuses on how intellectual capital is strategically managed and developed within state administration organizations, with a particular emphasis on the role of knowledge in addressing societal service needs.

The study conducted a qualitative research method, gathering data through thematic interviews with experts. The collected data was analyzed using a theory-driven content analysis approach, which enabled the formation of concepts from the interviews, categorized into main and subcategories. This method enabled the structuring of the complex concept of knowledge management within the context of state administration.

The key findings indicate that strategic knowledge management within the state administration is fragmented, and its steering requires clearer practices. The Ministry of Finance's role was significant in this steering, and the harmonization of practices and concretization of objectives are necessary. Developing knowledge management is essential for the state administration to leverage its intellectual capital more effectively in achieving both strategic and operational objectives.