Psykologisen turvallisuuden lisäämiseen tähtäävän intervention vaikutus tiimin koettuun psykologiseen turvallisuuteen ja motivaatioilmastoon

Abstract

Tavoitteet. Psykologinen turvallisuus (PT) tarkoittaa tiimitason ilmiötä, mikä kuvastaa tiimissä jaettua kokemusta siitä, miten ihmistenvälisiä riskejä uskalletaan ottaa. Hyvä PT vaikuttaa työyhteisöön positiivisesti mm. tiimin hyvinvoinnin ja työsuoriutumisen sekä yrityksen tavoitteiden ja liiketoiminnan tasoilla. PT saavuttaa myös yhteiskunnallista merkitsevyyttä nykypäivän työelämässä psykososiaalisten kuormitustekijöiden muodostaessa merkittäviä uhkia työkykyisyydelle ja yrityksen suoriutumiskyvylle. Tämän vuoksi työyhteisöille toteutettuja PT:n lisäämiseen tähtääviä interventioita on ryhdytty toteuttamaan ja myös niiden vaikuttavuutta arvioimaan. Aiempien PT interventiotutkimuksien tulokset ovat osin ristiriitaisia ja ylipäänsä tutkimuksien laatu suhteellisen heikkoa. PT:n lisäksi työmotivaatio on itsenäinen tekijä, joka tiimien suoriutumiseen vaikuttaa. Lisäksi aiempien tutkimuksien valossa PT:n on todettu olevan yhteydessä työmotivaatioon. Motivaatioilmasto (MI) kuvaa kokemusta itseohjautuvuusteorian mukaisista sisäisen motivaation tekijöistä (autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus) sekä merkityksellisyydestä. Tämän diplomityötutkimuksen tavoitteena on arvioida [Remote] Team Builder:in PT:n lisäämiseen tähtäävän valmennuskokonaisuuden vaikuttavuutta sekä ymmärtää yhä paremmin PT:n vaikutuksia työyhteisön suorituskykyyn. Keskeisimmät tutkimuskysymykset liittyvät PT:n ja MI:n muutoksen ja niiden välisten yhteyksien tarkasteluun. Lisäksi arvioidaan käytettyjen mittareiden reliabiliteettia ja validiteettia.

Menetelmät. Tapaustutkimus yhteen terveydenhuollon alalla työskentelevään tiimiin, missä otoskoko n=16. Hyödynnettiin monimenetelmällistä KVAN à kval asetelmaa, missä painopiste on kyselymittareissa, jotka pohjautuivat Edmondsonin ja Liukkosen jo aiemmin esittelemiin mittareihin. Valmennus toteutettiin [Remote] Team Builder:in palvelukuvauksen mukaisesti.

Tulokset ja johtopäätökset. Laadullisesti arvioituna sekä PT:ssa että MI:ssa tapahtui positiivista muutostrendiä. MI:ssa tapahtui tilastollisesti merkitsevä muutos, mikä pitkälti muodostui yhteenkuuluvuudessa ja kompetenssissa tapahtuneesta positiivisesta muutoksesta. PT:ssa tai PT:n ja MI:n välisissä yhteyksissä ei saavutettu tilastollista merkitsevyyttä. Tilastollisissa analyyseissa pienillä aineistoilla tyypillisesti virhemarginaalit ovat suurempia ja tilastollinen voima alhaisempi, eli tilastollisen merkitsevyyden savuttamattomuus voi liittyä ainakin osin näihin. Vaikuttavuusarvioinnissa – huomioiden tulokset sekä valmennuksen sisältö, toteutus ja palaute – voidaan todeta, että muutosta työyhteisössä tapahtui ja vaikuttavuutta saavutettiin. Tapaustutkimuksiin liittyy yleisesti yleistettävyysongelmia, jotka on syytä tiedostaa ajankohtaisestikin. Toisaalta tämä tutkimus saavuttaa yhteiskunnallista merkitsevyyttä työyhteisöjen hyvinvoinnin sekä psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentämisen näkökulmista. Tutkimuksen myötä löydettiin myös jatkotutkimusaiheita, jotka liittyvät mm. tutkimusasetelmatekijöihin sekä viimeaikaisiin teoreettisiin viitekehyksiin.

The aim of the study. Psychological safety (PS) is a team-level phenomenon reflecting a shared experience within a team regarding the willingness to take interpersonal risks. Strong PS positively impacts work communities at various levels, including team well-being, performance, and the achievement of organizational goals and business outcomes. PS also holds societal relevance in contemporary working life, where psychosocial stressors pose significant threats to employee well-being and organizational performance. Consequently, interventions aimed at enhancing PS in workplaces have been implemented and their effectiveness evaluated. However, prior research on PS interventions has yielded mixed results, and the overall quality of such studies remains relatively low. In addition to PS, work motivation is an independent factor influencing team performance. Previous research also suggests a connection between PS and work motivation. Motivation climate (MC) refers to the experience of intrinsic motivational factors (autonomy, competence, and relatedness) derived from self-determination theory, along with a sense of meaningfulness. This thesis aims to evaluate the effectiveness of the [Remote] Team Builder coaching in enhancing PS and to deepen understanding of the impact of PS on workplace performance. The central research questions examine changes in PS and MC and the interconnections between them. Furthermore, the reliability and validity of the employed measurement tools are assessed.

Methods. A case study was conducted with a single team in the healthcare sector, with a sample size of n=16. A mixed-methods design, employing a QUAN à qual approach, was utilized, focusing primarily on survey-based measurements. The survey tools were adapted from previously validated instruments presented by Edmondson and Liukkonen. The intervention was accomplished according to the [Remote] Team Builder’s coaching service.

Results and conclusion. Qualitative analysis indicated positive trends in both PS and MC. MC exhibited a statistically significant improvement, primarily driven by positive changes in relatedness and competence. The changes in PS or the relations between PS and MC did not reach statistical significance. However, in statistical analyses, smaller samples have typically larger margins of error and reduced statistical power, which may at least partly explain the failure to achieve statistical significance. In assessing the program's impact – considering the results, the intervention's content, implementation, and feedback – it can be concluded that the intervention prompted changes in the work community and achieved impact. As is typical with case studies, issues of generalizability must be acknowledged. Nonetheless, this study holds societal significance by contributing to workplace wellbeing and addressing psychosocial stressors. The research also identified directions for future studies, including aspects related to research design and the incorporation of recent theoretical frameworks.