Suomalaisten sijoittajien suhtautuminen tekoälyn käyttöön sijoituspalveluiden tuottamisessa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka suomalaiset sijoittajat suhtautuvat tekoälyn käyttöön sijoituspalveluiden tuottamisessa sekä muodostaa ymmärrys palveluiden käyttöaikomukseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusongelmaa lähestytään hyödyntäen teknologian hyväksymismalliin pohjautuvaa mallia, jonka käyttöaikomusta selittävinä tekijöinä toimivat palvelun hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi kokeminen sekä tekoälyä kohtaan koettu luottamus. Käyttöaikomusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan erikseen kolmelle palvelutyypille, joissa tekoälyllä on toisistaan eroavat roolit. Tutkimus on suoritettu määrällisenä tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty suomalaisilta sijoittajilta sosiaalisen median sekä Sijoittaja.fin verkkojulkaisun välityksellä. Analyysimetodeina tutkimuksessa on käytetty faktorianalyysia ja lineaarista regressioanalyysia.

Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää sekä tekoälyteknologian hyväksymistä ymmärtämään pyrkivän tutkimuksen jatkeena että tekoälyä hyödyntäviä sijoituspalveluita tarjoavien yritysten toimesta. Tutkimustulosten perusteella suomalaiset sijoittajat suhtautuvat tekoälyn hyödyntämiseen sijoituskontekstissa kohtalaisen positiivisesti, mikä näkyy tekoälyllä tuotetun sijoitusneuvonnan korkeassa käyttöaikomuksessa. Tekoälyllä tuotettuun omaisuudenhoitoon ei kuitenkaan enemmistö suomalaisista sijoittajista ole valmiita luottamaan. Pääosin koettu hyödyllisyys on merkittävin käyttöaikomusta määrittelevä tekijä, mutta tekoälyn saadessa keskeisemmän roolin päätöksenteossa nousee luottamuksen kokemus olennaisimmaksi käyttöaikomukseen vaikuttavaksi tekijäksi. Tämän lisäksi tietyillä yksilön taustaan, sijoituskokemukseen sekä tekoälyteknologiaa koskevaan asennoitumiseen liittyvillä tekijöillä todettiin olevan vaikutusta palveluita kohtaan koettujen tuntemusten positiivisuuteen.

The aim of this thesis is to find out how Finnish investors feel about the use of artificial intelligence in financial services and to form an understanding of the factors affecting the intention to use these services. A model based on the technology acceptance model is used to examine the effects of perceived usefulness, ease of use and trust on the intention to use three different A.I. driven financial services. The three services differ on the level of autonomy given to the A.I. algorithm. The conducted study is quantitative in nature. The data used was collected via survey through social media and an online publication by Sijoittaja.fi. Factor analysis and linear regression were chosen as the main analytical methods for the analysis.

The results of the study can be seen as expansions to previous research that aims to understand the acceptance of financial services using artificial intelligence. The results can also be of use from a more commercial stand point as companies providing A.I. driven financial advice may find them helpful in understanding the consumer point of view. Based on the results Finnish investors have an overall positive attitude toward the use of A.I. in making investment decisions. The intention to use A.I. driven investment advisory services is found to be fairly high. A.I. based asset management on the other hand is found to suffer from a lack of trust lowering consumers’ intention to use the service. The perceived usefulness of the service is found to be the most promenant factor in determining consumers’ intention to use the service. The trust toward the algorithm however grew to be the most influential determinant of intention to use when A.I. was given a more central role in the decision making. In addition some demographic factors and investment experience as well as attitude toward A.I. are found to have effects on how positively consumers percieve the services.