Organisaation johtamiskäytäntöjen ja esihenkilötyön vaikutus työn imun kokemukseen asiantuntijatyössä
Vasko, Noora (2025)
Kandidaatintutkielma
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501153946
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501153946
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma tutkii, miten johtamiskäytännöt ja esihenkilötyö vaikuttavat asiantuntijoiden työn imun kokemukseen. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota informaatiota organisaation johtamiskäytäntöjen kehittämisen tueksi.
Tutkimusaineistona hyödynnettiin Työolobarometri 2022 -kyselytutkimusta. Aineistosta muodostettiin mittarit työn imulle ja työn voimavaroille. Analysoinnissa käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, jonka avulla tutkittiin työn voimavarojen vaikutusta työn imuun. Kontrollimuuttujina tarkasteltiin ikäluokkaa ja sukupuolta.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Keskeisiä työn imuun vaikuttavia työn voimavaroja olivat oppimis- ja kehittymismahdollisuudet, autonomia sekä avoin- ja tasapuolinen ilmapiiri. Sen sijaan esihenkilötyön vaikutus työn imuun ei ollut tässä tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevä, mikä oli ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa. This bachelor’s thesis examines how leadership practices and supervisory work influence specialists’ experience of work engagement. The study aims to provide information to support the development of organizational leadership practices.
The research data was derived from the Finnish Working Life Barometer 2022 survey. Measures for work engagement and job resources were constructed from the data. Linear regression analysis was used to examine the impact of job resources on work engagement, with age group and gender included as control variables.
The results of the study were largely consistent with previous research. Key job resources influencing work engagement were opportunities for learning and development, autonomy, and an open and fair work environment. However, the impact of supervisory work on work engagement was not statistically significant in this study, which contradicts previous research findings.
Tutkimusaineistona hyödynnettiin Työolobarometri 2022 -kyselytutkimusta. Aineistosta muodostettiin mittarit työn imulle ja työn voimavaroille. Analysoinnissa käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, jonka avulla tutkittiin työn voimavarojen vaikutusta työn imuun. Kontrollimuuttujina tarkasteltiin ikäluokkaa ja sukupuolta.
Tutkimuksen tulokset olivat pääosin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Keskeisiä työn imuun vaikuttavia työn voimavaroja olivat oppimis- ja kehittymismahdollisuudet, autonomia sekä avoin- ja tasapuolinen ilmapiiri. Sen sijaan esihenkilötyön vaikutus työn imuun ei ollut tässä tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevä, mikä oli ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa.
The research data was derived from the Finnish Working Life Barometer 2022 survey. Measures for work engagement and job resources were constructed from the data. Linear regression analysis was used to examine the impact of job resources on work engagement, with age group and gender included as control variables.
The results of the study were largely consistent with previous research. Key job resources influencing work engagement were opportunities for learning and development, autonomy, and an open and fair work environment. However, the impact of supervisory work on work engagement was not statistically significant in this study, which contradicts previous research findings.