Legislation and scope of application for transport of dangerous goods : case of autonomous vehicles
Mattila, Eetu (2025)
Diplomityö
2025
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501308166
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501308166
Tiivistelmä
This thesis explores the differences in the road transport of dangerous goods legislation's scope of applications in Europe and examines how the regulation should be changed so that the transport of dangerous goods by road can be carried out with automated driving solutions, such as autonomous delivery robots.
The study reveals that there are national differences between EU member states in the current scope of application. The legal framework for international transport of dangerous goods regulation is the ADR-agreement, which is applied by all EU countries. According to the study, the differences are due to different interpretations by member states of the contents of the definition of vehicle in the regulations. The thesis recognizes that EU countries have the will to harmonise the scope of applications and thus achieve a more equal transport sector.
The research focused on mapping the capabilities of different EU countries as well as the needs for a change in the legislation's scope of application to enable the road transport sectors' automation of developing, such as the use of an autonomous delivery robot for the transport of dangerous goods. The study reveals that EU countries have reservations about the autonomous vehicles due to a lack of research data on road transport automation from a safety perspective.
As a conclusion the study proposes harmonisation of the transport of dangerous goods legislation's scope of application. In addition, conclusion contains measures that could be used to enable autonomous vehicles for the transport of dangerous goods from a regulatory perspective in both Finland and Europe. Tässä opinnäytetyössä selvitetään vaarallisten aineiden kuljetus (VAK) sääntelyn soveltamisalan eroavaisuuksia Euroopan Unionin (EU) jäsenvaltioissa sekä tutkitaan millä tavalla sääntelyä tulisi muuttaa, jotta vaarallisten aineiden tiekuljetuksia voitaisiin suorittaa automaattiajamisen ratkaisuilla, kuten tavarankuljetusroboteilla.
Tutkimuksessa paljastuu, että VAK-sääntelyn tämänhetkisessä soveltamisalassa on kansallisia eroavaisuuksia jäsenvaltioiden kesken. Kansainvälisen VAK-sääntelyn säädöskehikkona pidetään ADR-sopimusta, jota kaikki EU-maat soveltavat. Tutkimuksen mukaan eroavaisuudet johtuvat jäsenvaltioiden erilaisista tulkinnoista säädösten ajoneuvo määritelmän sisällöstä. Opinnäytetyö tunnistaa, että EU jäsenvaltioilla on tahtotila harmonisoida VAK-sääntelyn soveltamisalaa ja täten saavuttaa yhteneväisempi toimiala.
Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan eri jäsenvaltioiden valmiuksia sekä tarpeita VAK-sääntelyn soveltamisalan mahdollista muutosta varten kehittyvillä olevan tieliikenteen automaatioon mahdollistamiseksi, kuten tavarankuljetusrobotin käyttämistä vaarallisten aineiden kuljetukseen. Tutkimuksessa paljastuu, että jäsenvaltioissa suhtaudutaan tieliikenteen automaatioon varauksella, koska tieliikenteen automaatiosta ei ole riittävästi tutkimustietoa, erityisesti turvallisuus näkökulmasta.
Lopuksi tutkimuksessa ehdotetaan kansainvälisen VAK-sääntelyn soveltamisalan harmonisointia sekä toimenpiteitä, joita hyödyntämällä vaarallisten aineiden kuljettaminen automaatti ajamisen ratkaisuilla mahdollistettaisiin sääntelyn näkökulmasta niin Suomessa kuin Euroopassa.
The study reveals that there are national differences between EU member states in the current scope of application. The legal framework for international transport of dangerous goods regulation is the ADR-agreement, which is applied by all EU countries. According to the study, the differences are due to different interpretations by member states of the contents of the definition of vehicle in the regulations. The thesis recognizes that EU countries have the will to harmonise the scope of applications and thus achieve a more equal transport sector.
The research focused on mapping the capabilities of different EU countries as well as the needs for a change in the legislation's scope of application to enable the road transport sectors' automation of developing, such as the use of an autonomous delivery robot for the transport of dangerous goods. The study reveals that EU countries have reservations about the autonomous vehicles due to a lack of research data on road transport automation from a safety perspective.
As a conclusion the study proposes harmonisation of the transport of dangerous goods legislation's scope of application. In addition, conclusion contains measures that could be used to enable autonomous vehicles for the transport of dangerous goods from a regulatory perspective in both Finland and Europe.
Tutkimuksessa paljastuu, että VAK-sääntelyn tämänhetkisessä soveltamisalassa on kansallisia eroavaisuuksia jäsenvaltioiden kesken. Kansainvälisen VAK-sääntelyn säädöskehikkona pidetään ADR-sopimusta, jota kaikki EU-maat soveltavat. Tutkimuksen mukaan eroavaisuudet johtuvat jäsenvaltioiden erilaisista tulkinnoista säädösten ajoneuvo määritelmän sisällöstä. Opinnäytetyö tunnistaa, että EU jäsenvaltioilla on tahtotila harmonisoida VAK-sääntelyn soveltamisalaa ja täten saavuttaa yhteneväisempi toimiala.
Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan eri jäsenvaltioiden valmiuksia sekä tarpeita VAK-sääntelyn soveltamisalan mahdollista muutosta varten kehittyvillä olevan tieliikenteen automaatioon mahdollistamiseksi, kuten tavarankuljetusrobotin käyttämistä vaarallisten aineiden kuljetukseen. Tutkimuksessa paljastuu, että jäsenvaltioissa suhtaudutaan tieliikenteen automaatioon varauksella, koska tieliikenteen automaatiosta ei ole riittävästi tutkimustietoa, erityisesti turvallisuus näkökulmasta.
Lopuksi tutkimuksessa ehdotetaan kansainvälisen VAK-sääntelyn soveltamisalan harmonisointia sekä toimenpiteitä, joita hyödyntämällä vaarallisten aineiden kuljettaminen automaatti ajamisen ratkaisuilla mahdollistettaisiin sääntelyn näkökulmasta niin Suomessa kuin Euroopassa.