Raportoinnin vaikuttavuuden parantaminen vertailutiedon avulla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli täyttää raportin vaikuttavuuteen ja vertailuraportointiin liittyvää tutkimusaukkoa sekä tuottaa kohdeorganisaatiolle arvokasta tietoa heidän vertailuraportointinsa nykytilasta ja tulevaisuudesta. Työn tavoitteena oli selvittää vaikuttavan vertailuraportoinnin elementit ja kartoittaa, millainen on ideaali vertailuraportti.

Työ jakautuu kahteen osaan, kirjallisuuskatsaukseen ja empiiriseen tutkimukseen. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi datan laadun dimensioita, datan visualisoinnin periaatteita sekä raporttien käytettävyyden suuntaviivoja, ja luodaan teoreettinen viitekehys, jossa mukaan tuodaan myös vertailutiedon hyödyntäminen raporteilla. Ensimmäisessä osassa luotu vaikuttavan vertailuraportin viitekehys luo pohjaa työn toiselle osalle, empiirisille haastattelu- ja kyselytutkimuksille. Haastattelututkimuksen tavoitteena oli muodostaa käsitys ideaalista vertailuraportista vaikuttavuuden näkökulmasta. Kyselytutkimuksella pyrittiin löytämään kohdeorganisaatiosta ne osa-alueet, joihin työn tuloksia voidaan lähteä soveltamaan.

Tutkimusten tulosten perusteella saatiin koottua selkeä käsitys ideaalista vertailuraportista, sekä kohdeorganisaation käyttötapauksista ja raportointikokonaisuuksista, joille johtajat uskovat vertailutiedon tuovan lisäarvoa. Vertailutieto oli tulosten perusteella kaivattu lisä kohdeorganisaation raportointiin. Olennaisina jatkotutkimuskohteina havaittiin vertailuraportoinnin tueksi muodostettava jatkuva prosessi, jonka avulla organisaatiot voisivat jakaa osaamista ja parhaita käytäntöjä keskenään, sekä vaikuttavuuden mittaaminen konkreettisten mittareiden avulla.

The purpose of this study was to fill a gap in research on the effectiveness of the report and the use of comparative data on report, and to provide the target organisation with valuable information on the current state and future of their comparative reporting. The aim of the study was to identify the elements of effective comparative reporting and to map out what an ideal comparative report looks like.

The work is divided into two parts, a literature review and an empirical study. The literature review discusses dimensions of data quality, principles of data visualisation and guidelines for the usability of reports, and creates a theoretical framework, including the use of comparative data in reports. The framework for an effective comparative report created in the first part of the work lays the groundwork for the second part of the work, empirical interview and survey studies. The aim of the interview study was to form an idea of an ideal comparative report from the perspective of effectiveness, while the survey aimed to identify the areas of the target organisation to which the results of the work could be applied.

The results of the surveys provided a clear understanding of the ideal comparative report, as well as the use cases and reporting entities in the target organisation for which managers believe the comparative data would add value. The results showed that comparative information was a much-needed addition to the reporting of the target organisation. An ongoing process to support comparative reporting, allowing organisations to share knowledge and best practice, and the measurement of effectiveness through concrete indicators were identified as essential areas for further research.