Leadership and professional identity challenges in GenAI transformation : a qualitative study in the Finnish media sector
Pasonen, Jarno (2025)
Pro gradu -tutkielma
Pasonen, Jarno
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031317599
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031317599
Tiivistelmä
Generative Artificial Intelligence (GenAI) is reshaping journalism, presenting both opportunities and challenges for journalistic professional identity. Managing these challenges employees face—along with implementing GenAI—requires effective management and leadership approaches. This study explores these challenges and approaches, attempting to better understand this “GenAI transformation” in journalism. Using a qualitative research approach, the study analyzes interviews with Finnish media professionals, uncovering five core phenomena describing GenAI’s effects on professional identity: identity empowerment dynamics, identity of superior capability, professional identity flux, institutional trust ambivalence, and identity work. These findings illustrate how journalists experience both hesitation and adaptation, balancing GenAI integration with journalistic values and integrity.
From a management and leadership perspective, the study identifies competence management, data-driven leadership, knowledge leadership, ethical leadership, and strategic implementation leadership as critical components for leading transformation. The research contributes to digital transformation, leadership, and professional identity literature by demonstrating that GenAI adoption is not merely a technological shift but a profound socio-professional transformation that requires careful leadership intervention. The study argues that GenAI challenges journalistic autonomy and expertise, requiring leaders to understand tensions between technological efficiency and the diverse needs of employees. Practical implications highlight the need for a multicausal approach to management and leadership, integrating strategic planning, ethical considerations, and workforce engagement to ensure that GenAI enhances journalistic work rather than undermines it. Ultimately, GenAI implementation requires balancing innovation with human-centric values, fostering an inclusive transformation that respects the evolving role of journalists in an AI-driven media landscape. Generatiivinen tekoäly (GenAI) muovaa journalismia tarjoten sekä mahdollisuuksia että haasteita journalistiselle ammatti-identiteetille. Näiden työntekijöitä kohtaavien haasteiden hallinta—yhdessä GenAI:n käyttöönoton kanssa—edellyttää tehokkaita johtamis- ja johtajuuslähestymistapoja. Tämä tutkimus tarkastelee näitä haasteita ja lähestymistapoja yrittäen paremmin ymmärtää tätä ”GenAI-transformaatiota” journalismissa. Tutkimuksessa analysoidaan kvalitatiivisesti suomalaisten media-alan ammattilaisten haastatteluja ja esitellään viisi GenAI:n vaikutuksia ammatilliseen identiteettiin kuvaavaa ydinilmiötä: identiteetin voimaantumisen dynamiikka, ylivertaisten kykyjen identiteetti, ammatillisen identiteetin muutostila, institutionaalisen luottamuksen häilyvyys ja identiteettityö. Nämä havainnot osoittavat, kuinka journalistit kokevat sekä epäröintiä että sopeutuvat tasapainottaessaan GenAI:n käyttöönottoa journalististen arvojen ja integriteetin kanssa.
Johtamisen ja johtajuuden näkökulmasta tutkimuksessa tunnistetaan osaamisen johtaminen, datalähtöinen johtajuus, tietojohtajuus, eettinen johtajuus ja strategisen implementoinnin johtajuus kriittisinä osina transformaation johtamisessa. Tutkimus ottaa osaa digitaalisen transformaation, johtajuuden ja ammatillisen identiteetin kirjallisuuksiin osoittamalla, että GenAI:n käyttöönotto ei ole ainoastaan teknologinen muutos, vaan syväluotaava sosio-ammatillinen transformaatio, joka vaatii johtajilta hienovaraisuutta. Tutkimuksen mukaan GenAI haastaa journalistisen autonomian ja asiantuntijuuden, mikä vaatii johtajilta tehokkuuden ja työntekijöiden moninaisten tarpeiden välisten jännitteiden ymmärrystä. Käytännön implikaatiot korostavat tarvetta monisyiseen lähestymistapaan johtajuudessa, joka yhdistää strategisen suunnittelun, eettiset näkökohdat ja työvoiman sitouttamisen varmistaakseen, että GenAI tehostaa journalistista työtä heikentämisen sijaan. GenAI:n käyttöönotto edellyttääkin tasapainoa innovaatioiden ja ihmiskeskeisyyden välillä, minkä avulla kunnioitetaan journalistien muuttuvaa roolia yhä enemmän tekoälyyn perustuvassa mediaympäristössä.
From a management and leadership perspective, the study identifies competence management, data-driven leadership, knowledge leadership, ethical leadership, and strategic implementation leadership as critical components for leading transformation. The research contributes to digital transformation, leadership, and professional identity literature by demonstrating that GenAI adoption is not merely a technological shift but a profound socio-professional transformation that requires careful leadership intervention. The study argues that GenAI challenges journalistic autonomy and expertise, requiring leaders to understand tensions between technological efficiency and the diverse needs of employees. Practical implications highlight the need for a multicausal approach to management and leadership, integrating strategic planning, ethical considerations, and workforce engagement to ensure that GenAI enhances journalistic work rather than undermines it. Ultimately, GenAI implementation requires balancing innovation with human-centric values, fostering an inclusive transformation that respects the evolving role of journalists in an AI-driven media landscape.
Johtamisen ja johtajuuden näkökulmasta tutkimuksessa tunnistetaan osaamisen johtaminen, datalähtöinen johtajuus, tietojohtajuus, eettinen johtajuus ja strategisen implementoinnin johtajuus kriittisinä osina transformaation johtamisessa. Tutkimus ottaa osaa digitaalisen transformaation, johtajuuden ja ammatillisen identiteetin kirjallisuuksiin osoittamalla, että GenAI:n käyttöönotto ei ole ainoastaan teknologinen muutos, vaan syväluotaava sosio-ammatillinen transformaatio, joka vaatii johtajilta hienovaraisuutta. Tutkimuksen mukaan GenAI haastaa journalistisen autonomian ja asiantuntijuuden, mikä vaatii johtajilta tehokkuuden ja työntekijöiden moninaisten tarpeiden välisten jännitteiden ymmärrystä. Käytännön implikaatiot korostavat tarvetta monisyiseen lähestymistapaan johtajuudessa, joka yhdistää strategisen suunnittelun, eettiset näkökohdat ja työvoiman sitouttamisen varmistaakseen, että GenAI tehostaa journalistista työtä heikentämisen sijaan. GenAI:n käyttöönotto edellyttääkin tasapainoa innovaatioiden ja ihmiskeskeisyyden välillä, minkä avulla kunnioitetaan journalistien muuttuvaa roolia yhä enemmän tekoälyyn perustuvassa mediaympäristössä.
