CFO gender and investment efficiency : evidence from Nordic stock exchanges

Abstract

This thesis examines whether CFO (chief financial officer) gender influences investment efficiency in firms listed in Nordic stock exchanges over the period of 2021-2023. Prior research has associated female CFOs with improved investment efficiency. However, these studies have not investigated the relationship in the Nordic context.

The CFO is responsible for the accounting and finance functions of the firm and therefore they are a key executive in investment decision-making. Earlier literature has identified differences in risk taking preferences and ethics between genders. Female decision-makers tend to avoid risk and follow rules and regulations more closely. Upper echelons theory suggests that CFO gender should mitigate the agency problems leading to investment inefficiency.

Investment is a key determinant of growth and therefore efficient investment is of interest to shareholders and has significance for the overall economy. Investment efficiency occurs when a firm invests close to its firm-specific optimal level. Inefficient investment may take the form of overinvestment or underinvestment.

Regression analysis is used to test the hypotheses. Investment efficiency in sample firms is high in relation to comparable studies. Contrary to hypothesis, CFO gender is positively but not statistically significantly associated with investment efficiency. The context of Nordic corporate governance may lead to high investment efficiency where CFO gender is not significant as in other geographical areas. Evidence is found to support the hypothesis that female CFOs are associated with reduced overinvestment. Firms with high levels of internally generated funds and low investment opportunities may benefit from having a female CFO as they seem to curb overinvestment. Finally, as predicted, no statistically significant relationship between CFO gender and underinvestment is found.

Tämä pro-gradu-tutkielma käsittelee talousjohtajan sukupuolen vaikutusta investointi-tehokkuuteen pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 2021–2023. Aiempi tutkimus on yhdistänyt naispuoliset talousjohtajat korkeampaan investointitehokuuteen. Asiaa ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu Pohjoismaissa.

Talousjohtaja vastaa yrityksen taloustoiminnoista ja on keskeisessä roolissa investointi-päätöksissä. Aiempi tutkimus on osoittanut eroja sukupuolten välillä suhteessa riskiin ja eettiseen päätöksentekoon. Naiset välttävät riskiä ja toimivat useammin ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti. Ylimmän johdon teorian mukaisesti talousjohtajan sukupuolen voidaan olettaa vähentävän investointitehottomuuteen johtavia agenttiongelmia.

Investoinnit määrittävät kasvua ja investointitehokkuus on tätä kautta merkityksellistä sekä osakkeenomistajille että yleisesti taloudelle. Yritys investoi tehokkaasti, kun sen investoinnit ovat lähellä yrityskohtaista optimaalista tasoa. Tästä tasosta poikkeava investointi voi olla yli- tai ali-investointia.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty regressioanalyysiä. Investointitehokkuus otoksen yrityksissä on korkeampaa kuin vertailukelpoisissa tutkimuksissa. Vastoin hypoteesia, talousjohtajan sukupuoli on positiivisesti, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä investointitehokkuuteen. Pohjoismainen hallinnointitapa saattaa luoda ympäristön, jossa talousjohtajan sukupuoli ei vaikuta samalla tavoin kuin toisenlaisissa hallinto- ja ohjaus-ympäristössä. Tulokset viittaavat siihen, että talousjohtajanaiset vähentävät yli-investointia. Yritykset, joiden tulorahoitus on runsasta ja investointimahdollisuudet heikkoja, saattavat siten hyötyä naispuolisesta talousjohtajasta. Hypoteesin mukaisesti tutkimus ei löydä näyttöä talousjohtajan sukupuolen vaikutuksesta ali-investointiin.