Kriittisten tekijöiden tunnistaminen vedenmittauksen etäluentaan siirryttäessä vesihuoltolaitoksella

Abstract

Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää, miten vedenkulutuksen etäluentaan siirtyminen on toteutettu muilla vesihuoltolaitoksilla ja millaisia vaikutuksia siirtymällä on ollut. Lisäksi tutkitaan vedenmittauksen etäluennan hyötyjä ja haasteita. Tutkimus on tehty toimeksiantotyönä Sipoon Vesi -liikelaitokselle, jossa etäluettaviin vesimittareihin siirtyminen on pilotointivaiheessa. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta ja puolistrukturoituja vesihuoltoalan asiantuntijoille suunnattuja teemahaastatteluja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vesihuoltolaitosten lähtökohdat etäluentaan siirtymiselle vaihtelevat merkittävästi niin maantieteellisesti, hallinnollisesti kuin taloudellisesti. Osittain tämän seurauksena yhtä yhtenäistä toimintamallia siirtymän toteutukselle ei ole muodostunut, vaan kilpailevia ratkaisuja tiedonsiirron, vesimittarin ja palveluratkaisun osalta on useita.

Tutkimus osoittaa, että keskeistä etäluentaan siirtymisen prosessissa ovat alkuvaiheessa tiedonsiirtoteknologian ja vesimittarityyppien valinta sekä mittarinvaihtotyön suunnittelu. Haastatteluissa korostui erityisesti vedenmittauksen etäluentajärjestelmän jatkuvan seurannan ja kehittämisen merkitys, jotta investoinnista saadaan suurin mahdollinen hyöty. Lisäksi muutostarpeiden varhainen tunnistaminen ohjelmistotasolla sekä varautuminen tietoturvan ja vastuukysymysten osalta ovat keskeistä onnistuneessa siirtymässä.

The aim of this thesis is to examine how smart water metering has been implemented in other water utilities and what effects the transition has had. In addition, the study examines the advantages and challenges associated with smart water metering. The research was conducted as a commissioned study for Sipoon Vesi, where the transition to smart water metering is currently in the pilot phase. The research method included a literature review and semi-structured thematic interviews with water industry professionals.

The results indicate that the initial conditions for implementing smart water metering differ significantly between water utilities in terms of geographical, administrative, and financial factors. Consequently, there has been no single standardized approach established, and multiple competing solutions exist regarding the transmission of data, the types of smart water meters, and the models of service.

Study findings indicate that planning the smart water meter replacement process and selecting the appropriate data transmission technology during the early stages of the transition process are essential. The interviews emphasized the importance of continuous monitoring and development of the smart water metering system to maximize the return on investment. Furthermore, early identification of necessary software adjustments and preparedness for cybersecurity and liability issues are essential for a successful transition.