Virtuaalijohtajuuden tukeminen ja kehittäminen organisaatioissa
Ilvonen, Veera (2025)
Pro gradu -tutkielma
Ilvonen, Veera
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050234895
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050234895
Tiivistelmä
Virtuaalitiimit ovat yleistyneet merkittävästi organisaatioissa, mikä asettaa johtajuudelle uusia vaatimuksia. Virtuaalijohtaminen eroaa perinteisestä johtamisesta sekä rakenteellisesti että inhimillisesti, ja vaatii kohdennettuja tukitoimia ja kehittämismenetelmiä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten organisaatiot voivat parhaiten tukea ja kehittää virtuaalitiimien johtajuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia tukimuotoja ja kehittämiskäytäntöjä organisaatioilla on käytössään, miten johtajat kokevat ne ja millaisia tuen ja kehittämisen tarpeita heillä on.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui kaksitoista virtuaalitiimin johtajaa eri toimialoilta. Tutkimus osoittaa, että virtuaalijohtajuutta ei useinkaan tunnisteta organisaatioissa omaleimaiseksi johtamisen muodoksi, eikä siihen kohdennettuja tukitoimia ja kehittämismenetelmiä ole käytössä systemaattisesti. Löydösten mukaan keskeiset tuen ja kehittämisen tarpeet liittyvät erityisesti viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, tunne- ja ihmissuhdetaitoihin sekä teknologiseen toimintakykyyn. Aineiston sisällönanalyysin pohjalta muodostettiin seitsemästä osa-alueesta koostuva virtuaalijohtajuuden tukimalli, joka kattaa sekä organisatorisen tuen että johtajuuden kehittämisen näkökulmat.
Tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa virtuaalijohtajuuden erityispiirteistä, virtuaalijohtamisessa vaadittavista kyvykkyyksistä sekä niihin vastaavista tuen ja kehittämisen käytännöistä. Löydösten pohjalta esitetty tukimalli voi auttaa organisaatioita kehittämään virtuaalijohtajuutta ja luomaan rakenteita, jotka vastaavat virtuaalisen ja globaalin työympäristön edellyttämiin vaatimuksiin. Virtual teams have become increasingly common in organizations, placing new demands on leadership. Virtual leadership differs from traditional face-to-face leadership both structurally and interpersonally and requires targeted support measures and development practices. The aim of this master’s thesis was to examine how organizations can best support and develop leadership in virtual teams. The study explored what kinds of support structures and development practices organizations currently offer, how leaders perceive them, and what kinds of support and development needs they experience.
The thesis was conducted as a qualitative study, and the data were collected through thematic interviews with twelve virtual team leaders from various industries. The study shows that virtual leadership is often not recognized within organizations as a distinct form of leadership, and there are no systematically implemented support measures or development practices targeted specifically at it. According to the findings, the key support and development needs relate particularly to communication and interaction skills, emotional and interpersonal competencies, and technological capability. Based on the content analysis of the data, a virtual leadership support model was developed, consisting of seven key dimensions that cover both organizational support and leadership development perspectives.
This study provides timely insights into the specific characteristics of virtual leadership, the competencies it requires, and the support and development practices that address them. The support model derived from the findings may help organizations strengthen virtual leadership and build structures that respond to the demands of virtual and global work environments.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui kaksitoista virtuaalitiimin johtajaa eri toimialoilta. Tutkimus osoittaa, että virtuaalijohtajuutta ei useinkaan tunnisteta organisaatioissa omaleimaiseksi johtamisen muodoksi, eikä siihen kohdennettuja tukitoimia ja kehittämismenetelmiä ole käytössä systemaattisesti. Löydösten mukaan keskeiset tuen ja kehittämisen tarpeet liittyvät erityisesti viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, tunne- ja ihmissuhdetaitoihin sekä teknologiseen toimintakykyyn. Aineiston sisällönanalyysin pohjalta muodostettiin seitsemästä osa-alueesta koostuva virtuaalijohtajuuden tukimalli, joka kattaa sekä organisatorisen tuen että johtajuuden kehittämisen näkökulmat.
Tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa virtuaalijohtajuuden erityispiirteistä, virtuaalijohtamisessa vaadittavista kyvykkyyksistä sekä niihin vastaavista tuen ja kehittämisen käytännöistä. Löydösten pohjalta esitetty tukimalli voi auttaa organisaatioita kehittämään virtuaalijohtajuutta ja luomaan rakenteita, jotka vastaavat virtuaalisen ja globaalin työympäristön edellyttämiin vaatimuksiin.
The thesis was conducted as a qualitative study, and the data were collected through thematic interviews with twelve virtual team leaders from various industries. The study shows that virtual leadership is often not recognized within organizations as a distinct form of leadership, and there are no systematically implemented support measures or development practices targeted specifically at it. According to the findings, the key support and development needs relate particularly to communication and interaction skills, emotional and interpersonal competencies, and technological capability. Based on the content analysis of the data, a virtual leadership support model was developed, consisting of seven key dimensions that cover both organizational support and leadership development perspectives.
This study provides timely insights into the specific characteristics of virtual leadership, the competencies it requires, and the support and development practices that address them. The support model derived from the findings may help organizations strengthen virtual leadership and build structures that respond to the demands of virtual and global work environments.
Kokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Itseohjautuvuuden johtaminen virtuaalisessa toimintaympäristössä
Kätkytniemi, Jonna (2021)Nykypäivän työelämässä itseohjautuvuus on suosittu tapa organisoida työtä. Digitalisoitumisen myötä organisaatioiden fyysinen toimintaympäristö on vaihtunut virtuaaliseksi toimintaympäristöksi, jossa ihmiset työskentelevät ... -
Yrityksen menestyksekäs johtaminen
Kristola, Risto (2023)Tutkimuksen tarkoitus on selvittää yrityksien johtajien käsityksiä, -merkityksiä ja ymmärryksiä menestyksekkäästä ihmisten johtamisesta, 2020–luvun Suomessa. Tavoitteena on myös menestyksekkään johtamisen tiedon- ja ... -
Itseohjautuvan tiimin johtajuus organisaatiossa : Case: OP Ryhmä
Eronen, Outi (2019)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia tapaustutkimuksena, miten johtajuudella voidaan tukea itseohjautuvan tiimin toimintaa organisaatiossa. Itseohjautuvat tiimit ovat kasvattaneet suosiotaan, sillä organisaatiot haluavat ...