Hydraustilan työturvallisuus ksylitolitehtaalla
Ojapalo, Isabell (2025)
Kandidaatintyö
Ojapalo, Isabell
2025
School of Engineering Science, Kemiantekniikka
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050838627
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050838627
Tiivistelmä
Ksylitolia on tuotettu jo ensimmäisen kerran vuonna 1890. Ksylitolia käytetään elintarvike- ja lääketeollisuudessa sokerin korvikkeena. Ksylitolia voidaan valmistaa sekä kemiallisin että bioteknologisin menetelmin. Kemiallinen menetelmä ksylitolin valmistamiseksi on katalyyttinen hydraus. Prosessiturvallisuus on tärkeässä osassa prosessiteollisuutta, ja asianmukaisen turvallisuusanalyysin avulla voidaan estää ei-toivottuja onnettomuuksia.
Työn tavoitteena oli tarkastella hydraustilan työturvallisuutta. Työssä tutkittiin kirjallisuuden perusteella ksylitolin tuotantoa kemiallisen menetelmän avulla ja kemiallisen tuotannon prosessin vaiheita. Lisäksi tutkittiin myös työturvallisuutta, prosessiturvallisuutta ja riskejä. Kirjallisuuden perusteella valittiin ksylitoliprosessin turvallisuuden analysointiin soveltuvat riskienarviointimenetelmät ja käytettiin niitä esimerkkiprosessin hydraustilan työturvallisuuden analysointiin.
Tässä kandidaatintyössä oli tarkoitus selvittää, millaisia asioita hydraustilassa täytyy ottaa huomioon turvallisuuden kannalta normaalityötehtävien sekä kunnossapidontyötehtävien osalta, ja millaisia kunnossapidon toimenpiteitä tilassa voi tehdä tuotannon ollessa käynnissä. Kirjallisuudesta etsityistä riskienarviointimenetelmistä valittiin sopiviksi riskienarviointimenetelmiksi HAZOP ja tarkistuslistat. Hydraustilan riskit koostuivat pääasiassa riskienarviointimenetelmien perusteella hydraustilassa käytettyyn vetyyn ja hydrauksessa käytettävään Raney-nikkelikatalyyttiin. Turvallisuuden kannalta on varmistettava, ettei hydraustilassa pääse muodostumaan vety-ilmaseosta, joka on erittäin herkkä syttymään ja räjähtämään korkeissa lämpötiloissa. Lisäksi on huolehdittava, ettei katalyytti pääse kuivumaan, sillä se on itsestään syttyvä ilman suojanestettä. Tilassa on myös estettävä ulkoisten sytytyslähteiden syntyminen. Huolellisen riskianalyysin avulla tunnistetaan mahdolliset riskitekijät ja niiden avulla voidaan hydraustilassa työskentelyyn liittyviä onnettomuuksia ehkäistä.
Työn tavoitteena oli tarkastella hydraustilan työturvallisuutta. Työssä tutkittiin kirjallisuuden perusteella ksylitolin tuotantoa kemiallisen menetelmän avulla ja kemiallisen tuotannon prosessin vaiheita. Lisäksi tutkittiin myös työturvallisuutta, prosessiturvallisuutta ja riskejä. Kirjallisuuden perusteella valittiin ksylitoliprosessin turvallisuuden analysointiin soveltuvat riskienarviointimenetelmät ja käytettiin niitä esimerkkiprosessin hydraustilan työturvallisuuden analysointiin.
Tässä kandidaatintyössä oli tarkoitus selvittää, millaisia asioita hydraustilassa täytyy ottaa huomioon turvallisuuden kannalta normaalityötehtävien sekä kunnossapidontyötehtävien osalta, ja millaisia kunnossapidon toimenpiteitä tilassa voi tehdä tuotannon ollessa käynnissä. Kirjallisuudesta etsityistä riskienarviointimenetelmistä valittiin sopiviksi riskienarviointimenetelmiksi HAZOP ja tarkistuslistat. Hydraustilan riskit koostuivat pääasiassa riskienarviointimenetelmien perusteella hydraustilassa käytettyyn vetyyn ja hydrauksessa käytettävään Raney-nikkelikatalyyttiin. Turvallisuuden kannalta on varmistettava, ettei hydraustilassa pääse muodostumaan vety-ilmaseosta, joka on erittäin herkkä syttymään ja räjähtämään korkeissa lämpötiloissa. Lisäksi on huolehdittava, ettei katalyytti pääse kuivumaan, sillä se on itsestään syttyvä ilman suojanestettä. Tilassa on myös estettävä ulkoisten sytytyslähteiden syntyminen. Huolellisen riskianalyysin avulla tunnistetaan mahdolliset riskitekijät ja niiden avulla voidaan hydraustilassa työskentelyyn liittyviä onnettomuuksia ehkäistä.