Revenue deferral's impact on earnings quality in technology firms

Abstract

This thesis examines the impact of revenue deferral on earnings quality in technology firms. The adoption of IFRS 15 and ASC 606 in 2018 was aimed to provide a unified accounting standards for revenue recognition practices which were previously scattered across multiple accounting standards and increase the overall accounting quality. These changes have introduced a new revenue recognition model in both frameworks: five-step model. This model allows management to include a large amount of judgment into revenue recognition and revenue deferral which impacts faithful representation and financial transparency, and ultimately earnings quality. Today, firms have shifted towards offering digital services and items which itself increases the complexity of revenue recognition procedures from customer contracts. These standards have been effective for seven year and there is still ongoing discussion about have they solved the problems regarding the previously fragmented revenue reporting standards and whether the implementation has resulted in decrease on earnings quality.

The aim of this thesis is to understand how revenue deferral impact earnings quality in technology firms. This study incorporates means of quantitative research methods which were applied to financial statement-level data collected from the LSEG Workspace. The method selected to use was linear regression, which was accompanied by other statistical methods to ensure the reliability and validity of the results. There were four different hypotheses which were tested to provide an answer to the research questions.

The research results indicated that revenue deferral has a statistically significant negative impact on earnings quality. The literature review offered both favoring and critical perspectives on the impact of revenue deferral, but the empirical analysis supported strongly that revenue deferral impacts earnings quality negatively.

Tämä tutkimus tarkastelee liikevaihdon jaksottamisen vaikutusta liikevaihdon laatuun teknologiayhtiöissä. IFRS 15 ja ASC 606 käyttöönoton vuonna 2018 oli tarkoitus yhtenäistää liikevaihdon tulouttamisen kirjanpitostandardit, jotka aiemmin pirstaloituneet useaan eri toimialakohtaiseen standardiin ja samalla lisätä kirjanpidon laatua. Molemmat näistä standardeista esittelivät uudenlaisen viisivaiheisen liikevaihdon tulouttamisen mallin. Kyseinen malli jättää johdolle mahdollisuuden käyttää laajalti harkintaa liikevaihdon tulouttamiseen ja jaksottamiseen, jotka vaikuttavat kirjanpidon oikeaan ja riittävään kuvaan ja raportoinnin läpinäkyvyyteen sekä liikevaihdon laatuun. Nykypäivän liiketoiminnassa yritykset ovat siirtyneet tarjoamaan yhä enemmän digitaalisia palveluja ja esineitä, jotka ovat lisänneet liikevaihdon tulouttamisen monimutkaisuutta asiakassopimusten suhteen. Kyseiset standardit ovat olleet voimassa jo seitsemän vuotta, mutta keskustelu jatkuu yhä siitä, ovatko ne onnistuneet ratkaisemaan aiempien standardien tuomat ongelmat, ja onko niiden käyttöönotto johtanut liikevaihdon laadun heikkenemiseen.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on pyrkiä ymmärtämään, miten liikevaihdon jaksottaminen vaikuttaa liikevaihdon laatuun teknologiayhtiöissä. Tutkimuksessa hyödynnetään kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä, joita käytettiin LSEG Workspace -palvelusta saatuihin tilinpäätöstason tietoihin. Pääasiallisena keinona käytettiin lineaarista regressioanalyysiä, jota täydennettiin muilla tilastollisilla menetelmillä tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Tutkimuksessa testattiin neljä eri hypoteesia, joiden avulla pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin.

Tutkimustulokset osoittivat, että myyntien jaksotuksella on tilastollisesti merkitsevä negatiivinen vaikutus liikevaihdon laatuun. Kirjallisuuskatsaus osoitti sekä puolesta, että vastaan näkökulmia liikevaihdon jaksottamisen vaikutuksesta liikevaihdon laatuun, mutta empiirinen analyysi osoitti ainoastaan liikevaihdon jaksottamisella olevan negatiivisia vaikutuksia liikevaihdon laatuun.