Verkostojen johtaminen osana julkisten hankintojen johtamista hyvinvointialueella

Abstract

Globaali keskinäisriippuvuus, kiihtyvä muutosvauhti ja lisääntyvä tehokkuuspaine ohjaavat organisaatioita ja hallintoelimiä omaksumaan entistä verkostomaisempia toimintatapoja. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on analysoida verkostotyötä hyvinvointialueella sekä tunnistaa verkostojen johtamisen toimintamalleja, joilla voidaan tehostaa hyvinvointialueen julkisten hankintojen toteuttamista.

Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena, jonka tutkimuskohteena toimii hyvinvointialueen X hankintayksikkö. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä, jonka lisäksi se hankkii palvelutuotannon tarvitsemia tarvikkeita, palveluja ja tavaroita. Hankintojen monipuolisuuden myötä hyvinvointialueen hankintaverkosto muodostuu useista toimijoista ja toimielimistä.

Tutkimuksen teoreettinen osuus pohjautuu aiempaan tieteelliseen kirjallisuuteen aiheesta, kun taas empiirinen osuus perustuu hyvinvointialueelta kerättyyn aineistoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että julkisten hankintojen ja verkostojen välillä on positiivista keskinäisvaikutusta, jota voidaan vahvistaa tehokkaalla verkostojen johtamisella. Verkostotyön vaikuttavuuden kannalta keskeisiksi tekijöiksi nousevat selkeä roolijako, avoin vuorovaikutus sekä jatkuva oppimisen tukeminen.

Global interdependence, the accelerating pace of change, and increasing pressure for efficiency are driving organizations and public authorities to adopt increasingly networked modes of operation. The purpose of this bachelor's thesis is to analyze network collaboration within a wellbeing services county and to identify network management models that can enhance the execution of public procurement processes.

The study was conducted as a qualitative case study, focusing on the procurement unit of Wellbeing Services County X. The wellbeing services county is responsible for organizing social and healthcare services as well as rescue services. In addition, it procures goods, services, and supplies needed for service provision. Due to the diversity of its procurements, the county’s procurement network consists of numerous actors and administrative bodies.

The theoretical framework of the study is based on previous academic literature, while the empirical section is grounded in data collected from the wellbeing services county. The findings indicate a positive interrelationship between public procurement and networks, which can be strengthened through effective network management. Key factors supporting the effectiveness of network collaboration include clear role definition, open communication, and continuous learning.