2020-luvun koettujen kriisien vaikutukset keskisuuriin rakennusalan yhtiöihin Suomessa
Olander, Samuel (2025)
Pro gradu -tutkielma
Olander, Samuel
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048463
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052048463
Tiivistelmä
2020-luvulla koetut kriisit ovat vaikuttaneet merkittävästi kaikkien elämään ja yritysten toimintaan. Covid-19-pandemia, Ukrainan sota ja nollakorkojakson päättyminen ovat luoneet epävarmuutta toimialasta riippumatta. Suomalaiset keskisuuret rakennusalan yritykset ovat myös joutuneet mukautumaan äkillisesti muuttuneeseen toimintaympäristöön ja toimimaan kriisistä kriisiin jo useamman vuoden ajan. Nämä kriisit ovat vaikuttaneet keskisuuriin yrityksiin monin tavoin, kuten lisääntyneillä saatavuusongelmilla ja toimitushäiriöillä, kohonneilla raaka-ainekustannuksilla sekä investointihalukkuuden vähenemisellä koko toimialan laajuudelta.
Tutkielman kvantitatiivinen aineisto koostui Suomessa toimivista keskisuurista rakennusalan yrityksistä, joiden taloudellisia tunnuslukuja analysoitiin aikavälillä 2018-2023. Tutkielman kvalitatiivinen aineisto kerättiin haastatteluiden kautta. Haastateltavat työskentelivät eritasoisissa tehtävissä keskisuurissa rakennusalan yrityksissä ja samassa yrityksessä.
Kriisien aiheuttamat häiriöt toimintaympäristössä ovat vaikuttaneet keskisuuriin rakennusalan yrityksiin taloudellisesti siten, että taloudellisten tunnuslukujen valossa yritykset ovat tilikauden 2023 lopussa samassa pisteessä kuin kriisiä edeltävänä tilikautena 2019. Suurimpana erona tilikausien 2019 ja 2023 välillä ei kuitenkaan ole taloudelliset tunnusluvut, vaan koko toimialan suhdanteen heikko tilanne ja jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta, jota kriisistä kriisiin meneminen on ruokkinut viime vuodet. Haastatteluiden perusteella merkittävimmäksi kriisiksi Covid-19:n, Ukrainan sodan ja nollakorkojakson joukosta nousi Ukrainan sota, vaikka taloudellisten tunnuslukujen kautta kausaliteettisuhteen muodostaminen ei onnistunut. The crises experienced in the 2020s have significantly impacted everyone's lives and the operations of businesses. The Covid-19 pandemic, the war in Ukraine, and the end of the zero-interest rate period have created uncertainty across all industries. Finnish medium-sized construction companies have also had to adapt to the rapidly changing operating environment and have been navigating from one crisis to another for several years. These crises have affected medium-sized companies in various ways, such as increased supply chain issues and delivery disruptions, rising raw material costs, and a decrease in investment willingness across the entire industry.
The quantitative data for this study consisted of medium-sized construction companies operating in Finland, whose financial indicators were analyzed over the period 2018-2023. The qualitative data for the study was collected through interviews. The interviewees worked in various positions within medium-sized construction companies and within the same company.
The disruptions caused by the crises in the operating environment have financially impacted medium-sized construction companies, such that, in terms of financial indicators, the companies were at the same point at the end of the fiscal year 2023 as they were before the crisis in the fiscal year 2019. The most significant difference between the fiscal years 2019 and 2023, however, is not the financial indicators but the weak overall industry conditions and the ongoing uncertainty about the future, which has been fueled by moving from one crisis to another in recent years. Based on the interviews, the most significant crisis among Covid-19, the war in Ukraine, and the end of the zero-interest rate period was the war in Ukraine, although it was not possible to establish a causal relationship through financial indicators.
Tutkielman kvantitatiivinen aineisto koostui Suomessa toimivista keskisuurista rakennusalan yrityksistä, joiden taloudellisia tunnuslukuja analysoitiin aikavälillä 2018-2023. Tutkielman kvalitatiivinen aineisto kerättiin haastatteluiden kautta. Haastateltavat työskentelivät eritasoisissa tehtävissä keskisuurissa rakennusalan yrityksissä ja samassa yrityksessä.
Kriisien aiheuttamat häiriöt toimintaympäristössä ovat vaikuttaneet keskisuuriin rakennusalan yrityksiin taloudellisesti siten, että taloudellisten tunnuslukujen valossa yritykset ovat tilikauden 2023 lopussa samassa pisteessä kuin kriisiä edeltävänä tilikautena 2019. Suurimpana erona tilikausien 2019 ja 2023 välillä ei kuitenkaan ole taloudelliset tunnusluvut, vaan koko toimialan suhdanteen heikko tilanne ja jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta, jota kriisistä kriisiin meneminen on ruokkinut viime vuodet. Haastatteluiden perusteella merkittävimmäksi kriisiksi Covid-19:n, Ukrainan sodan ja nollakorkojakson joukosta nousi Ukrainan sota, vaikka taloudellisten tunnuslukujen kautta kausaliteettisuhteen muodostaminen ei onnistunut.
The quantitative data for this study consisted of medium-sized construction companies operating in Finland, whose financial indicators were analyzed over the period 2018-2023. The qualitative data for the study was collected through interviews. The interviewees worked in various positions within medium-sized construction companies and within the same company.
The disruptions caused by the crises in the operating environment have financially impacted medium-sized construction companies, such that, in terms of financial indicators, the companies were at the same point at the end of the fiscal year 2023 as they were before the crisis in the fiscal year 2019. The most significant difference between the fiscal years 2019 and 2023, however, is not the financial indicators but the weak overall industry conditions and the ongoing uncertainty about the future, which has been fueled by moving from one crisis to another in recent years. Based on the interviews, the most significant crisis among Covid-19, the war in Ukraine, and the end of the zero-interest rate period was the war in Ukraine, although it was not possible to establish a causal relationship through financial indicators.
