The effects of wood storage time on the yield and quality of pulp and tall oil and yield of turpentine

Abstract

This thesis examines the effects wood storage has on pulp yield and quality, as well the yield of two important by products, tall oil and turpentine. To study this topic cooking experiments were conducted with a laboratory batch digester. Pine, spruce and birch chips were used with different storage times of 0-2 months. For birch chips even an eight months old sample was studied. The experiments showed that the share of screening reject was higher in general when older chips were used, and viscosity of the produced pulp was lower in all cases when older chips were used. The changes in overall yield were not large, and in some cases higher when older chips were used, mostly due to the larger shares of reject.

In addition to the laboratory experiments, a data-analysis was conducted to study storage losses of tall oil and turpentine. The yield losses during wood storage were determined theoretically by using previous studies. Using theory and mill data the tall oil and turpentine losses during chip and roundwood storage could be estimated. Based on the turnover times for the chip pile, it was stated that 20 % of the softwood and 40 % of the hardwood tall oil content is lost during chip storage. Turpentine yield losses are also remarkable during chip and roundwood storage.

Tässä tutkielmassa on tarkasteltu puun varastointiajan vaikutuksia sellun saantoon ja laatuun keiton jälkeen, sekä mäntyöljyn tuotantomäärään ja laatuun ja tärpätin tuotantomäärään. Varastointiajan vaikutuksen määrittämiseksi sellun saantoon ja laatuarvoihin tehtiin kokeita laboratoriokeittimellä. Kokeet tehtiin mänty, kuusi ja koivu hakkeilla, joita oli varastoitu sisätiloissa 0-2 kuukautta. Koivuhakkeesta tehtiin koekeittoja myös 8 kk kasavarastoidulla hakkeella. Tulokset eivät näyttäneet suuria variaatioita kokonaissaannossa, mutta lajittelun rejektimäärä oli pääasiassa suurempi kauemmin varastoidusta hakkeesta keitetyssä sellussa. Sellun viskositeetti myös laski kaikilla puulajeilla, kun verrattiin tuoreesta hakkeesta saatuja tuloksia 2 kk varastoituun.

Data-analyysillä selvitettiin puun ja hakkeen varastoinnin vaikutuksia mäntyöljyn laatuun ja tuotantomääriin sekä tärpätin tuotantomääriin. Teoreettinen saannon lasku puuraaka-aineen varastoinnin aikana määritettiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Tätä sekä tehdasdataa tuotantomääristä ja laadusta hyödyntämällä oli mahdollista määrittää hakevarastoinnin aikana tapahtuva mäntyöljyn ja tärpätin saannon lasku. Hakekasan kiertoajan perusteella 20 % havupuun ja 40 % koivun mäntyöljymäärästä menetetään pelkästään hakevarastoinnin aikana. Tärpättimenetykset ovat myös merkittävät sekä hake että tukkivarastoinnissa.