Orgaanisten uuttoliuottimien metallipitoisuuden määritys

Abstract

Työn tavoitteena oli vertailla epäsuorien analyysimenetelmien tarkkuutta ja selvittää, mikä menetelmä soveltuu parhaiten orgaanisten uuttoliuottimien metallipitoisuuden määrittämiseen. Tarkimman analyysimenetelmän tunnistaminen mahdollistaisi metallipitoisuuden luotettavan arvioinnin tulevissa tutkimuksissa.

Kokeellisessa osassa tutkittiin, miten A/O-suhde sekä hapon valinta vaikuttavat D2EHPA pohjaisten metalliliuosten takaisinuuttoon. Arvioitiin myös märkäpolton tulosten luotettavuutta, rinnakkaisnäytteiden tarkkuutta ja tehtiin märkäpolton ja takaisinuuton välistä vertailua metallipitoisuuksien suhteen. Kokeet suoritettiin yhdeksällä eri metallipitoisuuden sisältävällä uuttoliuottimella, jotka perustuivat 0,755 M D2EHPA-liuokseen laimennettuna Exxsol D80 -liuottimella. Orgaaniset liuottimet sisälsivät rautaa, mangaania ja kobolttia.

Tulosten perusteella 5 M suolahappo oli tehokkaampi takaisinuutossa kuin 5 M rikkihappo kaikilla tutkituilla A/O-suhteilla. Lisäksi havaittiin, että A/O-suhteen kasvaessa saavutetaan tietty raja-arvo (A/O-suhde 3–5), jonka jälkeen A/O-suhteen kasvattaminen ei enää paranna takaisinuuton tehokkuutta. Märkäpoltto osoittautui luotettavaksi ja tarkaksi menetelmäksi erityisesti liuoksille, joissa metallikonsentraatio ei ole suuri. Se oli tarkempi kuin yhden askeleen takaisinuutto erityisesti raudan suhteen.