Etätyön vaikutus yksilön työhyvinvointiin

Abstract

Työhyvinvoinnilla on keskeinen rooli jokaisen työssäkäyvän hyvinvoinnissa, ja lisäksi etätyön mahdollisuus tuo siihen oman merkityksensä. Etätyön yleistyminen viimeisen viiden vuoden aikana tekee sen ja työhyvinvoinnin tarkastelusta entistä ajankohtaisemman ja tärkeämmän. Koska etätyö muuttaa työn tekemisen tapoja ja arjen rakenteita, on olennaista ymmärtää, millä tavoin se vaikuttaa työhyvinvointiin työntekijöiden, esihenkilöiden ja organisaatioiden näkökulmasta.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka etätyö vaikuttaa yksilön työhyvinvointiin, kuinka työhyvinvointi jakaantuu sekä mikä on esihenkilön ja organisaation rooli yksilön työhyvinvoinnissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, fenomenologiseen lähestymistapaan perustuvana tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastatteluilla. Haastatteluihin osallistui yhteensä neljä henkilöä, joista kaksi työskenteli julkishallinnon organisaatiossa ja kaksi finanssialan organisaatioissa. Haastateltavista kaksi henkilöä työskenteli esihenkilönä. Saatu aineisto analysointiin käyttämällä sisällönanalyysimenetelmää, jonka avulla muodostettiin kokonaisvaltainen kuva haastateltavien kokemuksista työhyvinvoinnista etätyössä sekä mahdollisista kehityskohteista.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työhyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, johon vaikuttavat useat eri tekijät ja aihealueet. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että etätyöllä on merkittävä myönteinen vaikutus yksilön työhyvinvointiin. Sekä etätyön mahdollistamat positiiviset että esiin nousseet negatiiviset ilmiöt näyttäytyvät yksilöille eri tavoin riippuen heidän persoonallisuudestaan, elämäntilanteestaan ja työn luonteesta. Merkittävänä havaintona tutkimuksessa nousi esiin, että etätyö nähdään niin merkittävänä työhyvinvoinnin edistäjänä, ettei moni vastaajista olisi enää halukas työskentelemään ilman sen tarjoamaa mahdollisuutta.

Occupational well-being plays a key role in the overall well-being of every working individual, and the possibility of remote work adds its own dimension to it. The significant increase in remote work over the past five years has made it, along with occupational well-being, an increasingly timely and important topic. As remote work changes the ways work is performed and how everyday routines are structured, it is essential to understand how it affects well-being from the perspectives of employees, supervisors, and organizations.

The aim of this bachelor’s thesis is to examine how remote work affects an individual's occupational well-being, how occupational well-being is divided into different dimensions, and what role managers and the organization play in supporting individual well-being at work. The study was conducted as a qualitative research project based on a phenomenological approach, with data collected through semi-structured interviews. A total of four individuals participated in the interviews: two from public sector organizations and two from financial sector organizations. Two of the interviewees held managerial positions. The collected data was analyzed using content analysis, which enabled the formation of a comprehensive understanding of the interviewees’ experiences of occupational well-being in remote work as well as potential areas for development.

The findings of the study indicate that employee well-being is a multidimensional concept influenced by a variety of factors and phenomena. The results reinforce the existing understanding that remote work has a significant positive impact on individual well-being. Both the positive and negative aspects associated with remote work affect individuals differently, depending on their personality, life situation, and nature of work. A notable finding of the study is that remote work is perceived as such a valuable contributor to well-being that many respondents would no longer be willing to work without the option to work remotely.