The relationship between financial and athletic success in professional ice hockey : a comparative analysis of Liiga and SHL from 2019 to 2024
Järstä, Joakim (2025)
Kandidaatintutkielma
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056081
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056081
Tiivistelmä
This bachelor’s thesis investigates the relationship between financial and athletic success in two of Europe’s ice hockey leagues: Finland’s Liiga and Sweden’s SHL. Using panel data from 2019 to 2024 (excluding 2020), the study analyses how accounting-based financial indicators such as revenue, personnel expenses, operating profit, retained earnings, financial solidity, and operating margin relate to teams’ final league positions.
The empirical analysis applies ordinary least squares (OLS) regression, with separate models developed for each league. For Liiga teams, personnel expenses showed the strongest and most statistically significant correlation with athletic success, while revenue and financial solidity also had some explanatory power. In contrast, the SHL model revealed a U-shaped relationship between financial solidity and performance and identified operating margin as a key predictor, whereas revenue and personnel expenses were not statistically significant.
These findings suggest that the relationship between financial and athletic success is complex and context dependent. While investment in personnel correlates with improved performance in Liiga, SHL teams benefit from balanced equity and profitability. The results contribute to the broader field of sports economics and provide practical insights for team management and league governance. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan taloudellisen ja urheilullisen menestyksen välistä yhteyttä kahdessa Euroopan jääkiekkosarjassa: Suomen Liigassa ja Ruotsin SHL:ssä. Paneelidata kattaa vuodet 2019–2024 (pois lukien vuosi 2020), ja analyysi tarkastelee, miten tilinpäätöspohjaiset taloudelliset tunnusluvut, kuten liikevaihto, henkilöstökulut, liiketulos, voittovarat, omavaraisuusaste ja liikevoittoprosentti, selittävät joukkueiden sijoittumista kauden päätteeksi.
Empiirinen analyysi toteutetaan käyttämällä pienimmän neliösumman regressiomenetelmää (OLS), ja Liigalle ja SHL:lle rakennetaan erilliset mallit. Liigan osalta henkilöstökulut osoittautuivat vahvimmaksi ja tilastollisesti merkitsevimmäksi selittäjäksi urheilulliselle menestykselle, ja myös liikevaihdolla sekä omavaraisuusasteella oli selitysvoimaa. SHL:n osalta analyysi paljasti U:n muotoisen yhteyden omavaraisuusasteen ja urheilullisen menestyksen välillä, ja lisäksi liikevoittoprosentti osoittautui merkittäväksi muuttujaksi. Liikevaihto ja henkilöstökulut eivät olleet tilastollisesti merkitseviä SHL:n mallissa.
Tulokset osoittavat, että taloudellisen ja urheilullisen menestyksen välinen yhteys on monimuotoinen ja tilannekohtainen. Liigassa pelaajabudjettiin panostaminen näyttäisi tukevan parempaa sijoittumista, kun taas SHL:ssä korostuu taloudellinen tasapaino ja kannattavuus. Tutkielma tuottaa uutta tietoa urheilutalouden kentälle ja tarjoaa käytännön näkökulmia joukkueiden ja liigojen päätöksenteon tueksi.
The empirical analysis applies ordinary least squares (OLS) regression, with separate models developed for each league. For Liiga teams, personnel expenses showed the strongest and most statistically significant correlation with athletic success, while revenue and financial solidity also had some explanatory power. In contrast, the SHL model revealed a U-shaped relationship between financial solidity and performance and identified operating margin as a key predictor, whereas revenue and personnel expenses were not statistically significant.
These findings suggest that the relationship between financial and athletic success is complex and context dependent. While investment in personnel correlates with improved performance in Liiga, SHL teams benefit from balanced equity and profitability. The results contribute to the broader field of sports economics and provide practical insights for team management and league governance.
Empiirinen analyysi toteutetaan käyttämällä pienimmän neliösumman regressiomenetelmää (OLS), ja Liigalle ja SHL:lle rakennetaan erilliset mallit. Liigan osalta henkilöstökulut osoittautuivat vahvimmaksi ja tilastollisesti merkitsevimmäksi selittäjäksi urheilulliselle menestykselle, ja myös liikevaihdolla sekä omavaraisuusasteella oli selitysvoimaa. SHL:n osalta analyysi paljasti U:n muotoisen yhteyden omavaraisuusasteen ja urheilullisen menestyksen välillä, ja lisäksi liikevoittoprosentti osoittautui merkittäväksi muuttujaksi. Liikevaihto ja henkilöstökulut eivät olleet tilastollisesti merkitseviä SHL:n mallissa.
Tulokset osoittavat, että taloudellisen ja urheilullisen menestyksen välinen yhteys on monimuotoinen ja tilannekohtainen. Liigassa pelaajabudjettiin panostaminen näyttäisi tukevan parempaa sijoittumista, kun taas SHL:ssä korostuu taloudellinen tasapaino ja kannattavuus. Tutkielma tuottaa uutta tietoa urheilutalouden kentälle ja tarjoaa käytännön näkökulmia joukkueiden ja liigojen päätöksenteon tueksi.