Elinkaarikustannusten vaikutus julkishallinnon rakennushankkeiden päätöksenteossa : analyysi ja kehitysmahdollisuudet
Salonen, Valtteri (2025)
Diplomityö
2025
School of Engineering Science, Tuotantotalous
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056176
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025053056176
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan elinkaarikustannusten hyödyntämistä julkishallinnon rakennushankkeiden päätöksenteossa. Tavoitteena on selvittää, miten elinkaarikustannuslaskennan tietoa käytetään, mitä vaikutuksia sillä on päätöksenteon laatuun ja taloudelliseen kestävyyteen sekä mitkä tekijät estävät sen systemaattista hyödyntämistä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa valtion omistamassa organisaatiossa, ja empiirinen aineisto kerättiin yhdeksän asiantuntijahaastattelun avulla.
Tulosten mukaan elinkaarikustannuksia hyödynnetään organisaatiossa vaihtelevasti ja usein satunnaisesti. Käyttö painottuu energiatehokkuuteen, eikä pitkäjänteistä tarkastelua ole vakiinnutettu osaksi päätöksentekoprosessia. Suurimmat esteet liittyvät käsitteelliseen epäselvyyteen, laskentamallien puutteeseen ja alkuinvestointien korostumiseen.
Työ esittää kehitysehdotuksia elinkaarikustannuslaskennan integroimiseksi osaksi strategista ohjausta ja päätöksentekoa. Luotettavuus varmistetaan menetelmällisellä läpinäkyvyydellä ja aineiston kattavuudella. This thesis examines the use of Life Cycle Costing (LCC) in decision-making processes related to public sector construction projects. The aim is to explore how LCC data is utilized in different project phases, what impacts it has on decision-making quality and economic sustainability, and what barriers hinder its consistent application. The study is based on a case study conducted within a Finnish state-owned enterprise, using data collected through nine expert interviews.
The findings indicate that LCC utilization is fragmented and dependent on individual roles. Its use is primarily focused on energy efficiency and isolated calculations, rather than being embedded in systematic decision-making. The main barriers include conceptual ambiguity, lack of standardized calculation models, emphasis on initial investment costs, and unclear responsibilities. The thesis presents development proposals to institutionalize LCC as a strategic tool supporting sustainable and long-term cost-effective public construction.
Tulosten mukaan elinkaarikustannuksia hyödynnetään organisaatiossa vaihtelevasti ja usein satunnaisesti. Käyttö painottuu energiatehokkuuteen, eikä pitkäjänteistä tarkastelua ole vakiinnutettu osaksi päätöksentekoprosessia. Suurimmat esteet liittyvät käsitteelliseen epäselvyyteen, laskentamallien puutteeseen ja alkuinvestointien korostumiseen.
Työ esittää kehitysehdotuksia elinkaarikustannuslaskennan integroimiseksi osaksi strategista ohjausta ja päätöksentekoa. Luotettavuus varmistetaan menetelmällisellä läpinäkyvyydellä ja aineiston kattavuudella.
The findings indicate that LCC utilization is fragmented and dependent on individual roles. Its use is primarily focused on energy efficiency and isolated calculations, rather than being embedded in systematic decision-making. The main barriers include conceptual ambiguity, lack of standardized calculation models, emphasis on initial investment costs, and unclear responsibilities. The thesis presents development proposals to institutionalize LCC as a strategic tool supporting sustainable and long-term cost-effective public construction.