Theoretical analysis of transportation phase in food system : transportation phase’s significance in food system

Abstract

The food system and research subjects of transport geography are complex, and these do have interlinkages. Transportation system has fundamental aspiration for cost minimalization, which is achieved by facilities’ location and route selection, economies of scales, and by adapting technological innovations. Costs and time are very significant in transportation, while geographical distance is less significant, which however, is linked to energy consumption. Food production and consumption have long distances between place of origin and consumption locations. Environmental measures of food particularly emphasize the environmental impacts between nutrition sources and the low significance of transportation phase, when expressed with commonly used carbon dioxide. Transport geography instead indicates food, and its raw materials account for a considerable proportion of sea and road transport. Transportation is known to have significant negative environmental impacts, both direct and indirect. Cost effective transport makes financially viable to transport large quantities over long distances, which may have sustainability vice uncertainties. The aim of the research is to study transport distance’s magnitude in food system. The main research method is theoretical research, which is supported by quantitative and empirical observations. The results indicated that impacts from long-distance transportation on the food system may be more significant than recognized.

Ruokajärjestelmä ja liikennemaantieteen tutkimuskohteet ovat monimutkaisia ja niiden liitännäiset monivaikutteisia. Liikennejärjestelmän perustavanlaatuinen piirre on sen pyrkimys kustannusten minimointiin, sijaintien, reittien ja kuljetustapojen valinnalla sekä teknologisia innovaatioita hyödyntämällä. Kustannus ja aika ovat kuljetuksissa erittäin merkittäviä tekijöitä, maantieteellinen etäisyys sen sijaan on vähemmän merkittävä tekijä, vaikka se on vahvasti sidoksissa energiankulutukseen. Ruokajärjestelmässä alkuperä ja kulutus eivät kohtaa, näiden välillä on pitkiä välimatkoja. Ruoan ympäristövaikutuksissa korostetaan erityisesti ravinnonlähteiden erisuuruisia ympäristövaikutuksia ja kuljetusvaiheen merkittävyyden vähäisyyttä, kun yksikkönä on yleisesti käytetty hiilidioksidi. Tarkasteltaessa liikennemaantiedettä, ovat ruoan ja niiden raaka-aineiden osuudet meri- ja maantiekuljetuksista huomattavan suuria. Liikenteellä tiedetään olevan merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, niin suoraa, kuin välillisesti. Edullinen kuljetus mahdollistaa suurten määrien kuljettamisen taloudellisesti kannattavasti pitkiäkin matkoja, joka voi olla kestävyysnäkökulmasta kyseenalaista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuljetusetäisyyden merkittävyyttä ruokajärjestelmässä. Päätutkimusmenetelmänä on teoreettinen lähdeaineistoihin pohjautuva tutkimus, ja tukevina menetelmiä menetelmänä ovat kvantitatiiviset sekä empiiriset kirjallisuuteen pohjautuvat havainnot. Tutkimuksen perusteella ruokajärjestelmän pitkien välimatkojen kuljetusten vaikutukset voivat olla merkittävämpiä, kuin niiden mielletään olevan.