Explaining the 2023 US banking failures from the perspective of behavioral finance

Abstract

This thesis explores and examines the events of the 2023 US banking crisis, during which several major banks collapsed in a short time frame, through the perspective of various known behavioral finance biases that may have contributed to creating the crisis.

These events will be initially presented through the backstory of US economic conditions leading to said banking crisis, alongside presenting the individual cases of the four banks that collapsed in March and April 2023. The actual impact of this event will be examined through the perspective of how it affected the returns of the ten largest banks operating in the US by using a GJR GARCH model to determine whether the presence of the event impact had a noticeable impact on the volatility of the returns of these banking stocks. The various possible behavioral finance biases that may have played a role in creating the crisis will be presented with help of various literature, as well as linking how these biases directly caused the issues that culminated in the banking crisis.

The study of this banking crisis has various limitations, such as the global inflationary pressure following Covid-19 years and Russian invasion of Ukraine, as well as the rapid increase of interest rates that caught many banks unprepared following years of lower interest rates. The individual behavioral issues also may not be easily replicated elsewhere, but common behavioral issues will be possible in future, albeit in a different situation or place. The model itself could not claim that the presence of the crisis event as external variable could offer significant explanatory power except in the cases of a few banks when it comes to predicting volatility. However, the spring of 2023 was quite volatile, so it is fair to say that the bankruptcies had some effect on heightened volatility. The role of government had some influence in creating the crisis, but it is hard to say whether changes in regulations could prevent future issues when it comes to preventing banking sector instability.

Tämä tutkielma esittelee ja tarkastelee Yhdysvaltojen vuoden 2023 pankkikriisin tapahtumia, mikä johti monen suuren pankin nopeaan kaatumiseen, käyttäen tapahtumien selittämiseen tunnettuja käyttäytymistaloustieteen teemoja ja aiheita.

Tapahtumia esitellään Yhdysvalloissa talouden tilaan vaikuttaneiden tekijöiden kautta, kuin myös katsaus kunkin neljän pankin omiin ongelmiin ennen niiden kaatumista kevään 2023 aikana. Pankkikriisin vaikutusta tarkastellaan GJR GARCH mallinuksen avulla, tutkien miten kriisin alkamisen tapahtumat vaikuttivat kymmenen suurimman Yhdysvalloissa toimivan pankin osakkeiden volatiliteetteihin. Erinäisiä käyttäytymistaloustieteen aiheita ja niiden mahdollista vaikutusta pankkikriisin syntyyn esitellään aiempien tutkimusten avulla ja samalla esitellen myös käytännön esimerkkejä kriisin alkamisen taustalta.

Tutkimuksella on erinäisiä rajoitteita, joihin kuuluvat Covid-19 talouspoliittiset toimet ja näitä seurannut maailmanlaajuinen inflaatio, kuin myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Nämä vaikuttivat keskuspankin nopeisiin ohjauskoron nostoihin. Monet pankit eivät olleet varautuneet ohjauskorkojen nopeisiin nostoihin, koska korot olivat olleet pitkään alhaisia. Yksittäisiä kyseenalaisia käyttäytymistieteen ongelmia on myös vaikea toistaa muualla, mutta yleisellä tasolla samankaltaisuuksia voi esiintyä tulevaisuudessakin. Yritys mallintaa kriisin alkamisen vaikutusta osakkeisiin on jossain määrin tilastollisesti epämerkittävä, sillä vain muutaman pankin kohdalla voidaan uskoa, että kriisin läsnäolo ulkoisena muuttujana oli merkittävä. Lähes koko kevät 2023 oli varsin korkean volatiliteetin ajanjakso, joten pankkikriisi oli silti varsin merkittävä tapahtuma. Valtiovalta oli osittain osallisena kriisin luomisessa, mutta mahdolliset muutokset pankkien sääntelyssä tuskin pystyvät estämään tulevaisuuden haasteita pankkisektorin vakaana pitämisessä.