Consideration of ecological and social impacts in large-scale solar power development

Abstract

Finland aims to achieve carbon neutrality by 2035. Renewable energy sources are promoted as part of Finland’s green transition goals, and the development of large-scale solar power projects has grown rapidly during the last few years. Large-scale solar plants are typically placed on agricultural sites, forests and old peatlands. Simultaneously, Finland is committed to several nature conservation goals. Environmental impacts of large solar power plants have been recognized in Finland, but the actual impacts are not known in reality.

This thesis aims to find out how ecological and social impacts are currently assessed, considered and mitigated in the development of large-scale solar power projects in Finland. Research on the impacts of solar power development is scarce both internationally and in Finland. The topic was studied with a literature overview and expert interviews. The thesis introduces solar power and its large-scale development in Finland, and examines international scientific articles and grey literature to describe possible ecological and social impacts, their mitigation strategies, and the use of the mitigation hierarchy as a framework for addressing the impacts. The goal of the interviews was to understand how different experts perceive the impacts, their sufficient assessment and consideration, and how the impacts could be mitigated during the development of these projects. Three expert groups were interviewed: environmental experts, project developers and ELY Centre officials.

The results indicate that the level of ecological and social impact consideration varies between developers. The consideration is likely more sufficient if impacts are studied accordingly and the mitigation hierarchy practices are applied in all development phases. The challenges were related to nature and cumulative impact assessment, and to the lack of knowledge of the actual impacts, national guidelines, expertise, and resources.

Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, ja edistää vihreää siirtymää mm. uusiutuvilla energialähteillä. Siten myös suurien aurinkovoimalahankkeiden kehittäminen on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloita rakennetaan tyypillisesti pelloille, metsiin ja entisille turvetuotantoalueille. Samaan aikaan Suomi on sitoutunut useisiin luonnonsuojelutavoitteisiin. Aurinkovoimaloiden ympäristövaikutuksia on tunnistettu Suomessa, mutta niiden todellisia vaikutuksia ei tiedetä.

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, miten ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset otetaan huomioon suurten aurinkovoimalahankkeiden kehittämisessä Suomessa, ja miten niitä arvioidaan ja lievennetään. Tutkimustietoa asiasta on vähän sekä kansainvälisesti että Suomessa. Aihetta tutkittiin kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelujen avulla, ja työhön hyödynnettiin kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita ja harmaan kirjallisuutta. Työssä esitellään aurinkovoima ja sen kehittäminen Suomessa, sen ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset, sekä niiden lieventämiskeinot. Haastattelujen avulla selvitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä suurten aurinkovoimaloiden ympäristövaikutuksista, niiden arvioinnin ja huomioinnin riittävyydestä, sekä sitä miten vaikutuksia voitaisiin lieventää hankkeiden kehittämisen aikana. Haastatteluihin valittiin kolme asiantuntijaryhmää: ympäristöasiantuntijat, hankekehittäjät, sekä ELY-keskuksen viranomaiset.

Tulokset osoittavat, että ekologisten ja sosiaalisten vaikutusten huomioimisen taso vaihtelee hankekehittäjien välillä. Vaikutusten huomioiminen on todennäköisesti parempaa, jos vaikutukset tutkitaan asianmukaisesti ja lieventämishierarkia hyödynnetään hankekehityksessä. Haasteet liittyivät luontovaikutusten ja kumulatiivisten vaikutusten arviointiin, kansallisten ohjeistusten, riittävän asiantuntijuuden ja resurssien puutteeseen, sekä siihen, ettei todellisia vaikutuksia tiedetä.