Hitsausautomaation taso metalli- ja konepajayrityksissä

Abstract

Työn tavoitteena on kartoittaa hitsausautomaation taso metalli- ja konepajayrityksissä. Tarkoituksena on selvittää alan yrityksiä haastattelemalla, mitä haasteita hitsausautomaatioon liittyy ja mitä kehityskohteita yrityksistä löytyy. Työ toteutettiin tutkimusosuuden ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa tutustuttiin yritysten käyttämiin hitsausmenetelmiin, sekä eri hitsausautomaation muotoihin. Tutkimus toteutettiin henkilöhaastatteluina Itä-Suomalaisiin yrityksiin. Yritykset valittiin Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.

Tuloksissa nähdään, että hitsausautomaation hyödyntäminen pienissä yrityksissä on vaikeaa monista syistä. Keskeiset haasteet liittyvät hitsausautomaatiota käyttävien yritysten pieneen määrään ja asiantuntemuksen niukkuuteen. Rajallinen osaaminen johtaa hitsausautomaation huonoon käyttöasteeseen ja hitsausautomaation rajalliseen soveltuvuuteen. Johtopäätöksissä haasteisiin esitetään mahdollisia parannuskeinoja siten, että yritysten tuotantotehokkuus ja työturvallisuus paranevat. Parannusehdotukset kohdistuivat paljolti yritysten sisäisen tietotason kehittämiseen ja eri hitsausautomaatiomuotojen tuomiin etuihin.

The objective of this thesis is to map the level of welding automation in metal and engineering companies. The aim is to investigate, through interviews, what challenges are associated with welding automation, and what areas for development can be identified within companies. The study was carried out through a research section and a literature review. The literature review explored the welding methods used by companies as well as different approaches to welding automation. The research was conducted through personal interviews with companies in Eastern Finland, selected from North Savo, South Savo and North Karelia.

The results show that utilizing welding automation in small companies is challenging for various reasons. The main challenges are related to the small number of companies using welding automation and the scarcity of expertise. With limited knowledge comes low utilization rate of welding automation and the limited applicability of welding automation. Finally, possible improvement measures were proposed to address these challenges in a way that enhances both production efficiency and occupational safety in the companies. The proposed improvements mainly focused on increasing the internal knowledge level of the companies and adopting new automation technologies.