Luontojalanjäljen määrittäminen ja laskentatyökalun kehitys rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritykselle : case WSP Finland Oy

Abstract

Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävästi ihmisen toiminnan seurauksena. Toimivien ekosysteemien ansiosta ihminen voi nauttia luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista, kuten puhtaasta vedestä, ruoasta ja vakaasta ilmastosta. Toimia luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan nyt kiireellisesti, ja hiilijalanjäljen mittaamisen rinnalle onkin nousemassa luontojalanjäljen mittaaminen, joka mittaa toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tässä työssä laskettiin luontojalanjälki WSP Finland Oy:lle, joka tavoittelee luontopositiivista toimintaa vuoteen 2035 mennessä. Hankintaperusteinen luontojalanjälki laskettiin vuodelta 2024 erikseen maaekosysteemeille ja sisävesiekosysteemeille, ja nämä yhdistettiin kokonaisluontojalanjäljeksi. Lisäksi selvitettiin, mitkä hankintakategoriat aiheuttavat suurimman luontojalanjäljen ja miten luontojalanjälki kohdistuu eri maihin. Luontokadon ajureista huomioitiin ilmastonmuutos, maankäyttö, vedenkäyttö ja saasteet. Laskentametodina käytettiin LC-Impactia, josta saatiin karakterisointikertoimet luontohaitalle.

WSP Suomen organisaation yhdistetty luontojalanjälki vuonna 2024 oli 18,6 nPDF, eli 0,00000186 prosenttia maailman lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon luontohaitan jatkuessa. Merkittävimmät hankintakategoriat luontojalanjäljen kannalta olivat muut liiketoiminnan palvelut, ICT-hankinnat ja sosiaaliturvapalvelut. Suurin luontohaittaintensiteetti oli sähköllä ja lämmityksellä sekä jätteidenkäsittelyllä. Luontojalanjälki kohdistui pääosin Suomen ulkopuolelle. Luontokadon ajureista suurimman luontojalanjäljen aiheutti ilmastonmuutos.

Biodiversity has significantly declined due to human activities. Functioning ecosystems allow humans to enjoy the ecosystem services provided by nature, such as clean water, food, and a stable climate. Actions to halt biodiversity loss are needed urgently, and alongside measuring the carbon footprint, the measurement of the biodiversity footprint is emerging, which measures the impact of activities on biodiversity. In this thesis, the biodiversity footprint of WSP Finland was calculated, which aims for nature-positive operations by 2035. The procurement-based biodiversity footprint was calculated for the year 2024 for terrestrial and freshwater ecosystems, and these were combined into a total biodiversity footprint. Additionally, it was investigated which procurement categories cause the largest biodiversity footprint and how the footprint is distributed across different countries. The drivers of biodiversity loss considered were climate change, land use, water use, and pollution. The LC-Impact method was used as the calculation method, from which characterization factors for ecological impact were obtained.

The total biodiversity footprint of WSP Finland's organization in 2024 was 18.6 nPDF, meaning that 0.00000186 percent of the world's species are at risk of extinction if the ecological damage continues. The most significant procurement categories in terms of biodiversity footprint were other business services, ICT procurement, and social security services. The highest ecological damage intensity was associated with electricity and heating, and waste management. The biodiversity footprint was mainly directed outside of Finland. Among the drivers of biodiversity loss, climate change caused the largest ecological footprint.