Scope 3 upstream emission management in Finnish apparel industry supply chains

Abstract

The increasing corporate climate responsibilities and the large share of Scope 3 emissions in total emissions have increased the pressure to manage indirect emissions in accordance with international standards, such as CSRD and the GHG Protocol. The master’s thesis examines the Scope 3 emissions management of Finnish apparel industry operators at the upstream of the production chain. The study examines how companies assess, measure and manage their Scope 3 upstream emissions using a qualitative multi-case study conducted through semi-structured interviews. The SCDC framework is applied in the analysis of the results. The results highlight the challenges experienced in terms of manual data collection, lack of common standards and supply chain transparency. Manual reporting increases the risk of errors and prevents effective emissions management, which creates a gap between practical implementation and common standards, such as the GHG Protocol. In addition, the complexity of the supply chain and the unwillingness and inability of suppliers’ data sharing weaken the reliability of the measurement. Companies also experience challenges due to data fragmentation and lack of comparability. Non-standardized methods make reporting and building reliable metrics difficult. The results highlight the need to digitize and standardize emissions data management, increase supplier collaboration, and develop unified reporting frameworks.

Yritysten kasvavat ilmastovastuut ja Scope 3 päästöjen suuri osuus kokonaispäästöistä ovat lisänneet painetta hallita epäsuoria päästöjä kansainvälisten standardien, kuten CSRD:n ja GHG-protokollan mukaisesti. Pro gradu-tutkielma tutkii suomalaisten vaateteollisuustoimijoiden Scope 3 päästöjenhallintaa ja -raportointia tuotantoketjun alkupäässä. Tutkimus kartoittaa miten yritykset arvioivat, mittaavat ja hallitsevat Scope 3 -alkupään päästöjään laadullisella monitapaustutkimuksella, joka on toteutettu puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tulosten analyysissä sovelletaan SCDC-viitekehystä. Tulokset korostavat manuaalisen tiedonkeruun ja toimitusketjun läpinäkyvyyden haasteita sekä yhteisten standardien puutetta. Manuaalinen raportointi kasvattaa virheriskiä ja muodostaa kuilun käytännön toteutuksen ja yhteisten standardien, kuten GHG protokollan, välille. Lisäksi toimitusketjun monimutkaisuus sekä toimittajien haluttomuus ja kyvyttömyys jakaa tietoja heikentävät päästömittauksen luotettavuutta. Yritykset kohtaavat myös haasteita tiedon pirstaloitumisen ja vertailukelpoisuuden puutteen vuoksi. Standardoimattomat menetelmät vaikeuttavat raportointia ja luotettavien mittareiden rakentamista. Tulokset korostavat tarpeen digitalisoida ja standardoida päästötietojen hallintaa sekä lisätä yhteistoimintaa toimittajien kanssa ja kehittää yhtenäisiä raportointikehyksiä.