The impact of the Russia-Ukraine war on Finnish companies by sector : an event study of the Finnish stock market
Kaipainen, Tero (2025)
Pro gradu -tutkielma
Kaipainen, Tero
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062372634
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062372634
Tiivistelmä
This study investigates the short-term stock market impact of the Russia–Ukraine war on Finnish publicly listed companies using event study methodology. The study focuses on the event day of February 24, 2022, when the full-scale invasion began, and analyzes abnormal returns for companies listed on Nasdaq Helsinki. The analysis includes both the OMXH25 index and sectoral breakdowns: consumer goods, industrials, technology, and transportation. In addition, a sensitivity analysis with alternative event windows is conducted to test the robustness of the findings.
The empirical results show that the war caused a statistically significant negative market reaction in Finland. The OMXH25 index declined by -3.25% on the event day, with a cumulative abnormal return of -3.85%. The transport sector was the most severely affected, while the technology sector showed a surprising positive reaction. The findings highlight strong sectoral heterogeneity in investor responses and demonstrate the applicability of event study methodology in the context of geopolitical crises affecting small open economies. The results are compared with prior international literature and similarities were found for the overall index, but differences in sector-specific impacts. Tämä tutkielma tarkastelee Venäjän hyökkäyssodan vaikutusta suomalaisten pörssiyhtiöiden osakekursseihin lyhyellä aikavälillä tapahtumatutkimuksen avulla. Tutkimuksen kohteena on 24.2.2022, jolloin täysimittainen sota Ukrainassa alkoi. Tutkimuksessa analysoidaan Nasdaq Helsinkiin listattujen yhtiöiden epänormaaleja tuottoja sekä yleisindeksin (OMXH25) että neljän sektorin (kulutustavarat, teollisuus, teknologia ja kuljetus) osalta. Lisäksi suoritetaan herkkyysanalyysi eri tapahtumaikkunoilla tulosten luotettavuuden arvioimiseksi.
Empiiriset tulokset osoittavat, että sota aiheutti tilastollisesti merkitsevän negatiivisen markkinareaktion Suomessa. OMXH25-indeksin epänormaali tuotto oli tapahtumapäivänä -3,25 % ja kumulatiivinen epänormaali tuotto -3,85 %. Suurin lasku havaittiin kuljetussektorilla, kun taas teknologiasektori osoitti yllättävän positiivisen kehityksen. Tulokset korostavat sijoittajien reaktioiden sektorikohtaisia eroja ja osoittavat tapahtumatutkimuksen soveltuvuuden geopoliittisten kriisien vaikutusten mittaamiseen pienissä avoimissa talouksissa. Tuloksia verrataan aiempaan kansainväliseen kirjallisuuteen ja havaittiin yhtäläisyyksiä yleisindeksin kohdalla, mutta eroja sektorikohtaisissa vaikutuksissa.
The empirical results show that the war caused a statistically significant negative market reaction in Finland. The OMXH25 index declined by -3.25% on the event day, with a cumulative abnormal return of -3.85%. The transport sector was the most severely affected, while the technology sector showed a surprising positive reaction. The findings highlight strong sectoral heterogeneity in investor responses and demonstrate the applicability of event study methodology in the context of geopolitical crises affecting small open economies. The results are compared with prior international literature and similarities were found for the overall index, but differences in sector-specific impacts.
Empiiriset tulokset osoittavat, että sota aiheutti tilastollisesti merkitsevän negatiivisen markkinareaktion Suomessa. OMXH25-indeksin epänormaali tuotto oli tapahtumapäivänä -3,25 % ja kumulatiivinen epänormaali tuotto -3,85 %. Suurin lasku havaittiin kuljetussektorilla, kun taas teknologiasektori osoitti yllättävän positiivisen kehityksen. Tulokset korostavat sijoittajien reaktioiden sektorikohtaisia eroja ja osoittavat tapahtumatutkimuksen soveltuvuuden geopoliittisten kriisien vaikutusten mittaamiseen pienissä avoimissa talouksissa. Tuloksia verrataan aiempaan kansainväliseen kirjallisuuteen ja havaittiin yhtäläisyyksiä yleisindeksin kohdalla, mutta eroja sektorikohtaisissa vaikutuksissa.