Comparative sustainability assessment of diesel, electric and hydrogen forklifts : a case study in wood products industry
Siitari, Lotta (2025)
Pro gradu -tutkielma
Siitari, Lotta
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062472940
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062472940
Tiivistelmä
This Master’s thesis examines the sustainability of forklift technologies by comparing diesel, electric and hydrogen solutions in the context of the wood products industry. The aim was to identify factors that influence the choice of forklift technology from a sustainability perspective.
The research was carried out as a case study in a Finnish woodworking company, using semi-structured interviews and secondary sources. Based on the literature, a six-dimensional sustainability assessment model was developed and applied in a qualitative comparison of technologies.
The results indicate that diesel forklifts are still perceived as technically reliable, but their high emissions, intensive resource use, and negative impact on the working environment reduce their suitability for sustainable operations. Electric forklifts emerged as the most practical option for achieving short- to medium-term sustainability goals, while hydrogen forklifts were seen as a future-oriented technology, with their potential closely tied to the development of supporting infrastructure. The study concludes that there is no single universally optimal technology; rather, the choice depends on the organization’s objectives, operating environment, and capacity for change management. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee trukkiteknologioiden kestävyyttä vertailemalla diesel-, sähkö- ja vetyratkaisuja puutuoteteollisuuden kontekstissa. Tavoitteena oli tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat trukkiteknologian valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa puutuoteteollisuuden yrityksessä hyödyntäen puolistrukturoituja haastatteluja ja toissijaisia lähteitä. Kirjallisuuden pohjalta kehitettiin kuusiulotteinen kestävyyden arviointimalli, jota sovellettiin teknologioiden laadulliseen vertailuun.
Tulosten mukaan dieseltrukit koettiin edelleen teknisesti luotettaviksi, mutta niiden korkeat päästöt, suuri resurssienkulutus ja työympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset heikensivät niiden soveltuvuutta kestävään tuotantoon. Sähkötrukit näyttäytyivät käytännöllisimpänä vaihtoehtona lyhyen ja keskipitkän aikavälin vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen, kun taas vetytrukit edustivat tulevaisuuteen suuntautuvaa teknologiaa, jonka potentiaali on vahvasti sidoksissa infrastruktuurin kehittymiseen. Tutkimus osoitti, ettei ole olemassa yhtä yksiselitteisesti parasta teknologiaa, vaan valinta riippuu organisaation tavoitteista, toimintaympäristöstä ja muutoksenhallintakyvystä.
The research was carried out as a case study in a Finnish woodworking company, using semi-structured interviews and secondary sources. Based on the literature, a six-dimensional sustainability assessment model was developed and applied in a qualitative comparison of technologies.
The results indicate that diesel forklifts are still perceived as technically reliable, but their high emissions, intensive resource use, and negative impact on the working environment reduce their suitability for sustainable operations. Electric forklifts emerged as the most practical option for achieving short- to medium-term sustainability goals, while hydrogen forklifts were seen as a future-oriented technology, with their potential closely tied to the development of supporting infrastructure. The study concludes that there is no single universally optimal technology; rather, the choice depends on the organization’s objectives, operating environment, and capacity for change management.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa puutuoteteollisuuden yrityksessä hyödyntäen puolistrukturoituja haastatteluja ja toissijaisia lähteitä. Kirjallisuuden pohjalta kehitettiin kuusiulotteinen kestävyyden arviointimalli, jota sovellettiin teknologioiden laadulliseen vertailuun.
Tulosten mukaan dieseltrukit koettiin edelleen teknisesti luotettaviksi, mutta niiden korkeat päästöt, suuri resurssienkulutus ja työympäristöön kohdistuvat haittavaikutukset heikensivät niiden soveltuvuutta kestävään tuotantoon. Sähkötrukit näyttäytyivät käytännöllisimpänä vaihtoehtona lyhyen ja keskipitkän aikavälin vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen, kun taas vetytrukit edustivat tulevaisuuteen suuntautuvaa teknologiaa, jonka potentiaali on vahvasti sidoksissa infrastruktuurin kehittymiseen. Tutkimus osoitti, ettei ole olemassa yhtä yksiselitteisesti parasta teknologiaa, vaan valinta riippuu organisaation tavoitteista, toimintaympäristöstä ja muutoksenhallintakyvystä.
