Supplier performance measurement system review and improvement

Abstract

In an increasingly complex and interdependent global supply environment, effective supplier performance management has become a crucial part of sourcing strategy. The role of suppliers in generating value for buying companies has grown substantially in recent years, leading to a greater need for more oversight beyond company boundaries. In response, Supplier Performance Measurement Systems (SPMS) have become vital tools for systematically assessing supplier performance, enhancing collaboration, and supporting continuous improvement across organizational borders.

However, in practice, many companies struggle to fully leverage the potential of these systems. This challenge also served as the starting point for this study, as the case company was unable to utilize its existing SPMS effectively. While prior research has largely focused on the design of SPMSs and the selection performance measures, there is a notable lack of studies addressing the systematic evaluation and development of existing SPMSs.

This master's thesis addresses a research gap by providing a qualitative case study that examines how an existing SPMS, specifically a scorecard, can be systematically reviewed and improved. It provides a practical example of how a theoretical SPMS model can be adapted and implemented within a real-world organization. Seven key components that influence the effectiveness and efficiency of an SPMS were identified and translated into evaluation questions. These questions were used to assess the current SPMS of the case company through group interviews with relevant internal stakeholders. The findings uncovered several shortcomings, such as ambiguous measures and limited usability of results. As a result, the existing SPMS was revised to better align with the key components, thereby more accurately reflecting the company’s strategic goals and operational needs.

Globaalin toimintaympäristön muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ja keskinäisriippuvaisemmaksi, toimittajien suorituskyvyn tehokas hallinta on muodostunut keskeiseksi osaksi hankintastrategiaa. Toimittajien rooli ostoyritysten arvonluonnissa on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mikä on lisännyt tarvetta hallita toimintoja yli organisaation rajojen. Vastauksena tähän tarpeeseen, toimittajien suorituskyvyn mittausjärjestelmät ovat nousseet tärkeiksi välineiksi, joiden avulla voidaan järjestelmällisesti arvioida toimittajien suorituskykyä, vahvistaa yhteistyötä ja tukea jatkuvaa toiminnan kehittämistä yli organisaation rajojen.

Käytännössä monet yritykset kamppailevat näiden järjestelmien koko potentiaalin hyödyntämisessä. Tämä haaste toimi myös tämän tutkimuksen lähtökohtana, sillä tapausyritys ei kyennyt hyödyntämään olemassa olevaa toimittajan suorituskyvyn mittausjärjestelmää tehokkaasti. Aiempi tutkimus on keskittynyt pääasiassa mittausjärjestelmien suunnitteluun ja mittareiden valintaan, mutta olemassa olevien järjestelmien systemaattista arviointia ja kehittämistä on tutkittu vain vähän.

Tämä Pro Gradu -tutkielma paikkaa tunnistettua tutkimusaukkoa esittämällä laadullisen tapaustutkimuksen siitä, miten olemassa olevaa tuloskorttiin perustuvaa voidaan arvioida ja kehittää systemaattisesti. Tutkimus tarjoaa käytännön esimerkin siitä, kuinka teoreettista suorituskyvyn mittaamisen mallia voidaan soveltaa todellisessa organisaatiossa. Tutkimuksessa tunnistettiin seitsemän keskeistä tekijää, jotka vaikuttavat mittausjärjestelmän tehokkuuteen ja toimivuuteen. Näiden pohjalta muodostettiin arviointikysymykset, joiden avulla tapausyrityksen nykyinen mittausjärjestelmä arvioitiin. Tulokset paljastivat useita puutteita, kuten epäselvät mittarit ja tulosten rajallisen hyödyntämisen. Arvioinnin perusteella nykyistä tuloskorttia muokattiin vastaamaan paremmin tunnistettuja tekijöitä sekä yrityksen strategisia ja operatiivisia tarpeita.