Low-code platform adoption and governance
Alin, Teija (2025)
Diplomityö
Alin, Teija
2025
School of Engineering Science, Tietotekniikka
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062775139
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025062775139
Tiivistelmä
The rapid development of low-code platforms presents challenges for IT professionals and the scientific community due to the frequent introduction of new functionalities. Low-code development and its application service management require new thinking, adoption, governance, and development models due to the blending of IT and business roles. Organizations must balance allowing citizen developers to use platform services while restricting certain aspects to ensure security. The AI functionalities of these platforms also necessitate different change leadership approaches.
This study employs a Systematic Literature Review (SLR) as the primary methodology and expert interviews as the secondary methodology. The SLR compares research on low-code platforms from 2022 to 2024, providing reasons for their use, an overview of their architecture, components, and features, and describes their evolution. The report presents research conducted in 2024 on the adoption and governance of low-code platforms, with Power Platform as an example. Expert interviews provide new research insights into adoption and governance, exploring the impact of AI and understanding how to organize low-code development and application management services.
The research identified balanced governance structures and active change management as key to successful low-code adoption. A practical framework is proposed to guide organizations in implementing governance while empowering citizen developers. This balanced approach involves governing the platform with proactive measures and controls while encouraging innovation. The model must be tailored to each organization, considering factors like size, complexity, and specific requirements. Adaptation is necessary as drivers and inhibitors of adoption vary between organizations, and recognizing these strengths and weaknesses is crucial for effective implementation. Low-code alustojen nopea kehitys tuo haasteita IT-ammattilaisille ja tiedeyhteisölle jatkuvasti käyttöön tulevien uusien ominaisuuksien vuoksi. Low-code kehitys ja näiden palvelujen hallinta edellyttää uutta ajattelua, omaksumista, hallintamalleja ja kehitystapoja, koska IT:n ja liiketoiminnan roolit sekoittuvat yhä enemmän. On tasapainoteltava kansalaiskehittämisen mahdollistamisen ja turvallisuutta varmistavien rajoitusten välillä. Myös tekoälytoiminnot näillä alustoilla edellyttävät uudenlaista muutosjohtamista.
Tässä työssä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta ja asiantuntijahaastatteluja tutkimusmenetelminä. Kirjallisuuskatsaus vertailee low-code alustojen tutkimusta vuosilta 2022–2024, esittelee alustojen käyttötarkoituksia, arkkitehtuuria, komponentteja ja ominaisuuksia. Työ esittää 2024 toteutetun tutkimuksen low-code alustojen hallinnasta ja käytön omaksumisesta. Asiantuntijahaastattelut tuovat uutta tutkimustietoa alustojen hallinnasta ja käytöstä. Lisäksi haastattelut tuovat esiin tekoälyn vaikutuksia sekä antavat näkökulmia, miten low-code kehitys ja sovelluspalveluiden hallinta tulisi organisoida.
Tutkimuksen mukaan tasapainoinen hallintamalli ja aktiivinen muutosjohtaminen ovat keskeiset tekijät alustojen onnistuneessa käytössä. Työssä esitetään käytännön viitekehys, joka auttaa hallintamallin toteuttamisessa ja kansalaiskehittäjiä alustan käytössä. Malli ohjaa ennakoivaan alustanhallintaan ja tukee innovointia. Toteutus on räätälöitävä kullekin organisaatiolle erikseen, ottaen huomioon esimerkiksi organisaation koko ja rakenne. Käytön edistäjät ja esteet vaihtelevat organisaatioittain, joten niiden tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää onnistuneen toteutuksen kannalta.
This study employs a Systematic Literature Review (SLR) as the primary methodology and expert interviews as the secondary methodology. The SLR compares research on low-code platforms from 2022 to 2024, providing reasons for their use, an overview of their architecture, components, and features, and describes their evolution. The report presents research conducted in 2024 on the adoption and governance of low-code platforms, with Power Platform as an example. Expert interviews provide new research insights into adoption and governance, exploring the impact of AI and understanding how to organize low-code development and application management services.
The research identified balanced governance structures and active change management as key to successful low-code adoption. A practical framework is proposed to guide organizations in implementing governance while empowering citizen developers. This balanced approach involves governing the platform with proactive measures and controls while encouraging innovation. The model must be tailored to each organization, considering factors like size, complexity, and specific requirements. Adaptation is necessary as drivers and inhibitors of adoption vary between organizations, and recognizing these strengths and weaknesses is crucial for effective implementation.
Tässä työssä on käytetty systemaattista kirjallisuuskatsausta ja asiantuntijahaastatteluja tutkimusmenetelminä. Kirjallisuuskatsaus vertailee low-code alustojen tutkimusta vuosilta 2022–2024, esittelee alustojen käyttötarkoituksia, arkkitehtuuria, komponentteja ja ominaisuuksia. Työ esittää 2024 toteutetun tutkimuksen low-code alustojen hallinnasta ja käytön omaksumisesta. Asiantuntijahaastattelut tuovat uutta tutkimustietoa alustojen hallinnasta ja käytöstä. Lisäksi haastattelut tuovat esiin tekoälyn vaikutuksia sekä antavat näkökulmia, miten low-code kehitys ja sovelluspalveluiden hallinta tulisi organisoida.
Tutkimuksen mukaan tasapainoinen hallintamalli ja aktiivinen muutosjohtaminen ovat keskeiset tekijät alustojen onnistuneessa käytössä. Työssä esitetään käytännön viitekehys, joka auttaa hallintamallin toteuttamisessa ja kansalaiskehittäjiä alustan käytössä. Malli ohjaa ennakoivaan alustanhallintaan ja tukee innovointia. Toteutus on räätälöitävä kullekin organisaatiolle erikseen, ottaen huomioon esimerkiksi organisaation koko ja rakenne. Käytön edistäjät ja esteet vaihtelevat organisaatioittain, joten niiden tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää onnistuneen toteutuksen kannalta.