Projektinhallintamenetelmien soveltaminen ja yhdistäminen valmistavassa teollisuudessa

Abstract

Projektinhallinta on kuin yrityksen sisäinen selviytymispeli, jossa jokaisella siirrolla on vaikutus seuraavaan. Väärä siirto voi viedä projektilta kallisarvoista aikaa ja resursseja. Valmistavassa teollisuudessa peli hankaloituu entisestään, sillä samalla on huolehdittava, että koneet on käynnissä, toimitusketjut pelaavat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Perinteiset menetelmät tarjoavat vakaan ja turvallisen ympäristön, kun taas ketterät menetelmät tuovat peliin nopeita joustavia elementtejä. Mitä tapahtuu, kun nämä kaksi maailmaa saatetaan yhteen?

Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, kuinka eri projektinhallintamalleja voidaan soveltaa valmistavan teollisuudessa, millaisia etuja ja haasteita ne tuovat mukanaan sekä millaisia mahdollisuuksia niiden yhdistäminen tarjoaa. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin alan tutkimuksia.

Tulosten perusteella perinteiset menetelmät soveltuvat parhaiten vaatimuksiltaan selkeästi määritettyihin ja vakaisiin projekteihin. Niiden edut ovat hyvä ennustettavuus, aikataulujen hallittavuus ja selkeä rakenne. Haasteena ovat jäykkyys ja heikko reagointikyky. Ketterät menetelmät taas tukevat joustavuutta, jatkuvaa oppimista ja asiakasarvon tuottamista erityisesti innovatiivisissa ja epävarmoissa projekteissa.

Hybridimallit yhdistävät molempien menetelmien vahvuuksia. Erityisesti Agile–Stage-Gate-mallin huomattiin edistävän tehokasta hallintaa ja nopeaa reagointia samaan aikaan. Vaikka tutkimusta valmistavan teollisuuden kontekstissa on vielä rajallisesti, tulokset viittaavat muun muassa parempaan tuottavuuteen, tehokkuuteen, viestintään ja tiimimotivaatioon.