Poikkeamien hallinta päivittäistavarakaupan toimitusketjussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten päivittäistavarakaupan toimitusketjussa syntyvää poikkeamatietoa voidaan hyödyntää systemaattisemmin toimitusketjun kehittämisessä. Tutkimus on toteutettu suomalaisen päivittäistavarakaupan toimintaympäristössä, jossa poikkeamat aiheuttavat operatiivisia haasteita sekä useita kumuloituvia vaikutuksia koko toimitusketjuun. Tutkimuksen lähtökohtana on havainto, että täydennyssuunnittelijoiden keräämä tieto poikkeamista voi jäädä usein hajanaiseksi, jolloin sen potentiaali prosessien ja toimittajasuhteiden kehittämisessä ei välttämättä toteudu kokonaisuudessaan.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena hyödyntäen kirjallisuuskatsausta ja puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joihin osallistui toimeksiantajayrityksen hankinnan ja toimitusketjun asiantuntijoita. Haastattelujen avulla tunnistettiin poikkeamien yleisimmät syyt, niiden vaikutukset operatiiviseen toimintaan sekä näkemykset nykyisistä käytännöistä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja tuloksia peilattiin aiempaan tutkimukseen toimitusketjun hallinnan ja toimittajien suorituskyvyn arvioinnin näkökulmista.

Tulosten perusteella poikkeamien hallinta on enimmäkseen reaktiivista ja keskittyy yksittäisten ongelmien ratkaisuun, kun taas poikkeamatiedon strateginen hyödyntäminen esimerkiksi toimittajien arvioinnissa tai toiminnan kehityksessä on vähäistä. Toistuvat poikkeamat liittyvät erityisesti päiväyksiin, toimitusvarmuuteen ja laadullisiin tekijöihin. Tutkimus esittää kehitysehdotuksia, kuten poikkeamatiedon keskitettyä keruuta, yhteisten toimintamallien luomista ja raportoinnin automatisointia, joilla voidaan lisätä läpinäkyvyyttä, vähentää poikkeamia ja vahvistaa pitkäjänteistä toimittajayhteistyötä.

The aim of this study is to explore how deviation data arising within the grocery retail supply chain can be utilized more systematically to support supply chain development. The research was conducted in the context of the Finnish grocery retail sector, where deviations cause operational challenges and have multiple cumulative impacts across the entire supply chain. The starting point of the study is the observation that information about deviations, collected by replenishment planners, often remains fragmented, limiting its potential to contribute to process improvements and supplier relationship development.

The study was carried out as a qualitative case study, utilizing literature review and semi-structured thematic interviews. The interviews involved procurement and supply chain experts from the commissioning company. Through the interviews, the most common causes of deviations, their effects on operations, and perspectives on current practices were identified. The data was analyzed using qualitative content analysis, and the findings were reflected against previous research in supply chain management and supplier performance evaluation.

The results indicate that deviation management is mostly reactive and focused on solving individual issues, while the strategic use of deviation data, such as in supplier evaluation or operational development is limited. Recurrent deviations are particularly related to product expiry dates, delivery reliability, and quality issues. The study presents development proposals including centralized data collection, the creation of shared operating models, and automated reporting, all of which can enhance transparency, reduce deviations, and strengthen long-term supplier collaboration.