Markkinapohjaiset toimenpiteet ilmailualan päästövähennyksessä : ICAO CORSIA vs. EU ETS
Degerth, Christoffer (2025)
Kandidaatintyö
Degerth, Christoffer
2025
School of Energy Systems, Ympäristötekniikka
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092397626
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092397626
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä vertaillaan kahta keskeistä kansainvälisen ilmailun päästövähennysjärjestelmää. Nämä järjestelmät ovat Yhdistyneiden kansakuntien alaisen ICAO:n CORSIA-järjestelmä ja Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS). Työ on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jossa analysoidaan molempien järjestelmien taustaa, tavoitteita, toimintaperiaatteita, sekä erityisesti haasteita ja mahdollisuuksia vaikuttaa lentoliikenteen päästöihin ja alan toimijoihin. Työn tarkoitus on tarjota mahdollisimman kattava yleiskuva näistä järjestelmistä ja lopuksi vertailla niiden tehokkuutta ilmailualan päästövähennyksessä.
Vertaillut järjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi sekä rakenteellisella että toiminnallisella tasolla. Järjestelmistä EU ETS tarjoaa tiukemman ja ympäristöllisesti vaikuttavamman ohjauskeinon, sillä sen päästökatto ja vähenevä sallittujen päästöoikeuksien määrä ohjaavat konkreettisia päästövähennyksiä ilmailualalla. Järjestelmä kuitenkin kohdistuu toistaiseksi vain Euroopan talousalueen sisäiseen lentoliikenteeseen, mikä rajoittaa sen maantieteellistä kattavuutta. CORSIA puolestaan pyrkii rajoittamaan kansainvälisen lentoliikenteen nettopäästöjen kasvua pääosin kompensaatiomekanismien avulla. Sen vahvuutena on laaja kansainvälinen hyväksyntä ja yhdenmukaisen raportointikehyksen luominen. Heikkoutena on sen riippuvuus päästöhyvitysten laadusta ja rajallinen kyky saada aikaan todellisia päästövähennyksiä ilmailualan sisällä. Molemmilla järjestelmillä on merkittävä rooli ilmailualan siirtymässä kohti vähähiilisyyttä ja näiden järjestelmien rinnakkainen soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia täydentävään ohjaukseen. Tämä kuitenkin edellyttää tiivistä koordinointia ja sääntelyn yhteensovittamista, jotta vältetään päällekkäisyydet, kilpailun vääristymät ja hiilivuoto. This bachelor’s thesis compares two major international aviation emission reduction schemes. The schemes examined are ICAO’s CORSIA, developed under the United Nations, and the European Union Emissions Trading System (EU ETS). The study was conducted as a narrative literature review, analyzing the background, objectives, operating principles, and particularly the challenges and opportunities of both schemes in influencing aviation emissions and industry actors. The purpose of the thesis is to provide a comprehensive overview of these systems and to compare their effectiveness in reducing aviation emissions.
The systems differ significantly in both structure and operation. Between them, the EU ETS provides a stricter and more environmentally effective mechanism, as its emission cap and declining number of allowances promote concrete emission reductions within the aviation industry. However, the system currently applies only to intra-European Economic Area flights, which limits its geographical scope. CORSIA, on the other hand, seeks to limit the net growth of international aviation emissions through offsetting mechanisms. Its strengths are its broad international acceptance and the establishment of a standardized reporting framework, while its weaknesses include dependence on the quality of offsets and a limited capacity to deliver genuine emission reductions within the aviation sector itself. Both systems play an important role in the sector’s transition toward low carbon aviation, and their joint application offers opportunities for complementary regulation. This, however, requires close coordination and regulatory alignment to avoid overlaps, market distortions, and carbon leakage.
Vertaillut järjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi sekä rakenteellisella että toiminnallisella tasolla. Järjestelmistä EU ETS tarjoaa tiukemman ja ympäristöllisesti vaikuttavamman ohjauskeinon, sillä sen päästökatto ja vähenevä sallittujen päästöoikeuksien määrä ohjaavat konkreettisia päästövähennyksiä ilmailualalla. Järjestelmä kuitenkin kohdistuu toistaiseksi vain Euroopan talousalueen sisäiseen lentoliikenteeseen, mikä rajoittaa sen maantieteellistä kattavuutta. CORSIA puolestaan pyrkii rajoittamaan kansainvälisen lentoliikenteen nettopäästöjen kasvua pääosin kompensaatiomekanismien avulla. Sen vahvuutena on laaja kansainvälinen hyväksyntä ja yhdenmukaisen raportointikehyksen luominen. Heikkoutena on sen riippuvuus päästöhyvitysten laadusta ja rajallinen kyky saada aikaan todellisia päästövähennyksiä ilmailualan sisällä. Molemmilla järjestelmillä on merkittävä rooli ilmailualan siirtymässä kohti vähähiilisyyttä ja näiden järjestelmien rinnakkainen soveltaminen tarjoaa mahdollisuuksia täydentävään ohjaukseen. Tämä kuitenkin edellyttää tiivistä koordinointia ja sääntelyn yhteensovittamista, jotta vältetään päällekkäisyydet, kilpailun vääristymät ja hiilivuoto.
The systems differ significantly in both structure and operation. Between them, the EU ETS provides a stricter and more environmentally effective mechanism, as its emission cap and declining number of allowances promote concrete emission reductions within the aviation industry. However, the system currently applies only to intra-European Economic Area flights, which limits its geographical scope. CORSIA, on the other hand, seeks to limit the net growth of international aviation emissions through offsetting mechanisms. Its strengths are its broad international acceptance and the establishment of a standardized reporting framework, while its weaknesses include dependence on the quality of offsets and a limited capacity to deliver genuine emission reductions within the aviation sector itself. Both systems play an important role in the sector’s transition toward low carbon aviation, and their joint application offers opportunities for complementary regulation. This, however, requires close coordination and regulatory alignment to avoid overlaps, market distortions, and carbon leakage.
