Materiaali- ja resurssitehokkuus kestävässä rautatieinfrarakentamisessa

Abstract

Tässä diplomityössä tarkastellaan materiaali- ja resurssitehokkuuden toteutumista rautatierakentamisen hankkeissa urakoitsijan näkökulmasta. EU:n vihreä siirtymä kiristää kestävän rakentamisen vaatimuksia ja raportointia. Lisäksi pörssiyhtiöiden strategioissa näkyy materiaalitehokkuuden merkitys kilpailukyvyn ja riskienhallinnan kannalta. Työssä tarkastellaan lainsäädäntöä sekä raportointivaatimuksia, käyttäen referenssinä laajan rautatiejärjestelmän modernisointiprojektia.

Projektin suunnittelu-, hankinta- ja toteutusvaiheita analysoitiin materiaalien ja resurssien käytön näkökulmista. Keskeisiksi teemoiksi nousivat suunnitteluratkaisujen optimointi, hankintaprosessien kehittäminen sekä toteutusvaiheen organisointi erityisesti urakkarajapintojen ja työmaaohjauksen osalta. Referenssiprojektissa havaittiin konkreettisia mahdollisuuksia parantaa tehokkuutta muun muassa tarkemman mitoituksen, aikataulusuunnittelun ja Lean-periaatteiden avulla.

Työn tuloksena esitetään käytännönläheisiä suosituksia ja toimintatapoja, jotka tukevat kestävän projektitoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi kehitettiin mittareita, joiden avulla on mahdollista arvioida kestävän projektitoiminnan toteutumista, ja tuottaa vertailukelpoista tietoa yrityksen raportointiin. Työssä todetaan, että selkeä vastuunjako, suunnitteluratkaisujen optimointi ja materiaalien hallittu käyttö ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan parantaa hankkeiden kokonaiskestävyyttä.

This master’s thesis assesses implementation of material and resource efficiency in railway construction project from contractor’s perspective. EU Green Transition is tightening requirements and reporting of sustainability perspective. In addition, it can be seen from publicly listed companies’ strategies that importance of material efficiency for competitiveness and risk management is well understood. Thesis reviews legislation and reporting requirements through example of large-scale railway system modernization project.

Design, procurement and implementation phases were analyzed from perspective of material and resource use. Key themes include design principal optimizations, development of procurement processes and organization of implementation phase, especially concerning contract interfaces and site management. The reference project revealed concrete opportunities to improve efficiency through more precise dimensioning, scheduling and using Lean principles.

Result of the thesis provides practical recommendations and approaches that help support achieving project sustainability goals. In addition, performance indicators were developed to assess realization of sustainability in projects and to produce comparable data for corporate reporting. The thesis concludes that clear definition of responsibilities, optimized design solutions, and controlled use of materials are key factors for improving the overall sustainability of projects.