International opportunity recognition in artificial intelligence startups

Abstract

This qualitative research aims to expand understanding of how entrepreneurs in artificial intelligence (AI) startups recognize international business opportunities. The study explores, through the lens of effectuation theory, how entrepreneurs identify and evaluate such opportunities under uncertainty. The study examines the role of prior knowledge, alertness, entrepreneurial learning, and networks as antecedents of opportunity recognition.

Empirical research is based on six semi-structured interviews, with CEOs of five Finnish AI startups and one external expert. Data were analysed with thematic analysis and abductive coding methods. Results show that entrepreneurs of AI startups recognize international opportunities primarily through effectual reasoning. Causal approaches, such as structured market experimentation, were also evident.

Opportunities were recognized through both informal and formal channels. Corporate partnerships, trade fairs, and market experiments were identified as key sources of new international opportunities. Informal peer networks and continuous scanning of technological and customer signals also played an important role. Founders’ prior international business experience and commercialization skills were more critical to IOR than education related to AI. Findings suggest that international growth of AI startups depends less on strict planning but more on entrepreneurs’ ability to critically interpret information, experiment rapidly, and leverage both informal and formal networks. The study contributes to the IE literature by showing how cognitive capabilities, experiential knowledge, and entrepreneurial ecosystems interact to accelerate IOR in AI startups.

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yrittäjät tekoälystartup-yrityksissä tunnistavat kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Tutkimus pyrkii arvioimaan effektuaatioteorian kautta sitä, kuinka yrittäjät tunnistavat ja arvioivat tällaisia mahdollisuuksia epävarmuuden vallitessa. Tutkimus tarkastelee yrittäjän aiempaan osaamista, kykyä havainnoida ja oppia, sekä verkostojen roolia kansainvälistymisessä.

Empiirinen osio perustuu kuuteen puolistrukturoituun haastatteluun. Tutkimuksessa haastateltiin viittä startup-yrityksen toimitusjohtajaa sekä yhtä ulkopuolista asiantuntijaa. Kerätty aineisto analysoitiin temaattisen analyysin ja abduktiivisen lähestymistavan avulla. Tulokset osoittavat, että yrittäjät hyödynsivät päätöksenteossaan effektuaatioteorian mukaisia toimintatapoja. Tutkimustuloksissa havaittiin myös kausaalista päätöksentekoa strukturoidun testaamisen muodossa.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia tunnistettiin sekä epävirallisten että virallisten kanavien kautta. Erityisesti yrityskumppanuudet, messut, sekä markkinoiden testaaminen toivat uusia konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös epävirallisilla henkilökohtaisilla verkostoilla sekä markkinoiden jatkuvalla seuraamisella havaittiin merkittävä rooli. Perustajien aiempi kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä kokemus go-to-market strategioiden laatimisesta olivat tulosten valossa merkityksellisempiä kuin tekoälyyn liittyvä koulutus. Kansainvälistymiseen vaikuttaa erityisesti yrittäjän taito arvioida kriittisesti informaatiota, testata mahdollisuuksia ketterästi, sekä hyödyntää epävirallisia ja virallisia verkostoja. Tutkimus täydentää olemassa olevaa kirjallisuutta osoittamalla, kuinka yrittäjän kognitiiviset kyvyt, kokemukseen perustuva tieto, sekä startup-ekosysteemi voivat yhdessä vauhdittaa tekoälystartupien kansainvälistä kasvua.