Käyttöpääoman hallinnan vaikutus kannattavuuteen suomalaisissa pk-yrityksissä talouskriisien aikana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten käyttöpääomasykli (CCC) ja sen komponentit varaston (DIO), myyntisaamisten (DSO) ja ostovelkojen kiertoajat (DPO) liittyvät suomalaisten pk-yritysten kannattavuuteen kriisivuosina 2019–2023. Aineisto on koottu LSEG Workspace-tietokannasta, ja analyysi kattaa teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan yrityksiä. Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena analyysina, jossa hyödynnetään korrelaatio- ja lineaarisia regressiomalleja. Regressioanalyysissä selitettävänä muuttujana toimii kannattavuutta kuvaava ROA (Return on Assets) ja selittävinä muuttujina varaston, myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertoajat. Yrityksen koko ja ikä sisällytetään malleihin kontrollimuuttujina, jotta voidaan arvioida käyttöpääoman hallinnan vaikutusta kannattavuuteen muiden tekijöiden vakioinnin jälkeen. Tuloksia tulkitaan selitysasteiden, merkitsevyystasojen ja muuttujien merkkien johdonmukaisuuden perusteella.

Tulosten mukaan käyttöpääomasykli ei selitä kannattavuutta tilastollisesti merkitsevästi koko aineistossa, ja selitysasteet jäävät mataliksi. Teollisuudessa ostovelkojen pidempi kiertoaika on kuitenkin yhteydessä heikompaan kannattavuuteen, kun taas varaston ja myyntisaamisten pidemmät kierrot näyttävät positiivisia yhteyksiä. Tukku- ja vähittäiskaupassa yhteydet ovat pääosin heikkoja tai ei-merkitseviä. Kuvaileva analyysi osoittaa käyttöpääomasyklin pidentyneen tutkimusperiodin lopussa, mikä heijastaa toimitusketjuhäiriöitä ja varastopuskureita. Tutkimuksen mukaan kannattavuuteen on vaikuttanut tutkimusperiodin aikana laaja joukko muita tekijöitä, joiden selitysvoima on monin kohdin suurempi.

This study examines how the cash conversion cycle (CCC) and its parts, inventory days (DIO), receivables days (DSO), and payables days (DPO), relate to the profitability of Finnish SMEs during the crisis years 2019–2023. The data come from the LSEG Workspace database and include companies in manufacturing as well as in wholesale and retail trade. The study uses a quantitative approach with correlation and linear regression analyses. In the regression model, profitability measured by return on assets (ROA) is the dependent variable, and the explanatory variables are inventory, receivables, and payables days. Firm size and age are added as control variables to evaluate the effect of working capital management on profitability while keeping other factors constant. The results are interpreted based on R-squared values, significance levels, and the direction of the coefficients.

The results show that the cash conversion cycle does not explain profitability in a statistically significant way across the full sample, and the explanatory power of the models remains low. In manufacturing, a longer payables period is linked to lower profitability, while longer inventory and receivables periods are related to higher profitability. In wholesale and retail trade, the relationships are mostly weak or not significant. The descriptive analysis shows that the cash conversion cycle became longer toward the end of the study period, reflecting supply chain disruptions and increased inventory buffers. The study also suggests that profitability during the period was affected by many other factors whose explanatory power was often greater than that of working capital measures.