Implementing a double materiality assessment in a case company : integrating sustainability into corporate decision-making

Abstract

Growing ecological and societal pressures have driven the advancement of corporate responsibility regulation. The European Union’s Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) and its core principle of double materiality require increasingly comprehensive assessments of both the impacts of business operations on the environment and society, as well as the effects of these issues on companies’ business activities.

In this master's thesis, a double materiality assessment was conducted as a case study for the commissioning company. A multi-method approach was applied, combining qualitative and quantitative methods. The aim of the study was to produce practical insights to support the company’s strategic decision-making, sustainability efforts, and preparation for sustainability reporting.

The empirical data consisted of scientific and industry-specific sources, risk analysis tools, and the company’s internal data. Data collection was based on interviews with internal stakeholders and a survey targeted at external stakeholders. The material was analysed both qualitatively and quantitatively, and the assessment process was carried out in line with the requirements of the European Sustainability Reporting Standards (ESRS).

The study identified the company’s key impacts, risks, and opportunities. Environmental themes included climate change, microplastic pollution, resource use, biodiversity loss, and the opportunity of circular economy solutions. Social aspects focused on ethical working conditions and wages in the supply chain, while governance highlighted supply chain monitoring and geopolitical risks. Based on their significance, the company’s material topics were defined. The study showed that double materiality assessment effectively supports sustainable business by identifying material impacts, improving transparency, and strengthening stakeholder trust.

Kasvavat ekologiset ja yhteiskunnalliset paineet ovat johtaneet siihen, että yritysten vastuullisuutta koskevaa sääntelyä on edistetty. Euroopan unionin yritysvastuudirektiivi (CSRD) ja sen ytimessä oleva kaksoisolennaisuuden periaate edellyttävät entistä kattavampaa arviointia sekä liiketoiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan että näiden ilmiöiden vaikutuksia yritysten liiketoimintaan.

Tässä diplomityössä toteutettiin toimeksiantajayritykselle kaksoisolennaisuusarviointi tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, joka yhdisti laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa käytännönläheistä tietoa, joka tukee yrityksen strategista päätöksentekoa, vastuullisuustyötä ja valmistautumista kestävyysraportointiin.

Empiirinen aineisto koostui sekä tieteellisistä että toimialakohtaisista lähteistä, riskianalyysityökaluista ja yrityksen sisäisestä datasta. Aineistonkeruu perustui sisäisten sidosryhmien haastatteluihin ja ulkoisille sidosryhmille suunnattuun kyselyyn. Aineisto analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti ja arviointiprosessi pohjautui Euroopan kestävyysraportointistandardin (ESRS) vaatimuksiin.

Tutkimus tunnisti yrityksen toimintaan liittyviä keskeisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Ympäristöön liittyen ilmastonmuutos, mikromuovit, luonnonvarojen kulutus ja biodiversiteetin heikkeneminen korostuivat ja mahdollisuudeksi tunnistettiin kiertotalouden ratkaisut. Sosiaalisen kestävyyden osalta nousivat esiin eettiset työolosuhteet, työaika sekä palkkaus toimitusketjussa. Hallinnon näkökulmasta korostuivat toimitusketjun valvonta sekä geopoliittiset riskit. Teemojen merkittävyyttä arvioitiin sekä määritettiin yritykselle olennaiset kestävyysaiheet. Tutkimus osoitti, että kaksoisolennaisuusarviointi on toimiva työkalu kestävän liiketoiminnan tukemisessa. Se auttaa tunnistamaan olennaiset vaikutukset, parantamaan läpinäkyvyyttä ja vahvistamaan luottamusta sidosryhmien keskuudessa.