Julkisten hankintojen rooli elinvoiman edistämisessä pääministeri Sipilän ja pääministeri Marinin hallituskausilla : aineistolähtöinen dokumenttianalyysi julkisista hankinnoista yrittäjyyspoliittisena strategisena työkaluna

Abstract

Julkiset hankinnat sitovat merkittävästi julkisia varoja. Niiden arvo Suomessa on noin viidesosa bruttokansantuotteesta ja suurin osa julkisista hankinnoista on hankintoja yksityiseltä sektorilta. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, miten julkisia hankintoja on hyödynnetty elinvoiman edistämisessä pääministeri Juha Sipilän ja pääministeri Sanna Marinin hallituskausilla sekä tarkastella hankintojen ja niiden ohjauksen merkitystä yrittäjyyspoliittisena strategisena työkaluna.

Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä dokumenttianalyysina analysoimalla hallituskausilta valikoituja aineistoja. Tulokset osoittavat, että molemmilla hallituskausilla julkiset hankinnat tunnistettiin strategiseksi välineeksi, mutta painotukset erosivat. Sipilän kaudella korostui taloudellinen tehokkuus, kilpailun edistäminen ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Konkreettisina toimina toteutettiin hankintalain kokonaisuudistus ja perustettiin KEINO-osaamiskeskus. Marinin hallitus painotti vastuullisuusnäkökulmaa sekä hankintojen laatukriteereitä. Keskeisiä toimenpiteitä olivat Hankinta-Suomi-ohjelman käynnistäminen ja kansallisen julkisten hankintojen strategian laatiminen. Innovatiiviset hankinnat tunnistettiin molemmilla hallituskausilla keinona edistää uusia tuotteita ja markkinoita, mutta niiden haasteellisuus rajallisten resurssien vuoksi nousi myös esille. Seurannan osalta Marinin hallituskaudella esitettiin systemaattisia vaikuttavuusmittareita, kun taas Sipilän kaudella mittarointi jäi vähäisemmälle huomiolle.

Tutkimus osoittaa, että julkisia hankintoja voidaan hyödyntää strategisena yrittäjyyspoliittisena työkaluna lainsäädännön, strategisen ohjauksen, pehmeän sääntelyn ja käytännön hankintakäytäntöjen kautta. Hankintojen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää selkeitä tavoitteita, osaamisen kehittämistä ja yhteistyötä eri hallinnon tasojen sekä hankintayksiköiden ja yritysten välillä.

Public procurement accounts for a significant share of public expenditure. In Finland, its value represents about one fifth of the GDP, most being purchases from the private sector. The objective of this study is to examine how public procurement has been utilized as a strategic tool to promote enterprise vitality and entrepreneurship during the premierships of Juha Sipilä and Sanna Marin.

The research was conducted as a data-driven document analysis by examining selected documents. The results indicate during both premierships, public procurement was recognized as a strategic instrument, although emphasis differed. During the Sipilä Administration, economic efficiency, promotion of competition, and improvement of SMEs’ participation opportunities were highlighted. Concrete measures included a comprehensive reform of the Public Procurement Act and the establishment of the Competence Centre for Sustainable and Innovative Public Procurement. The Marin Administration, in turn, emphasized sustainability and quality criteria in procurement. Key actions included launching the Hankinta-Suomi program and preparing the National Public Procurement Strategy. Innovative procurement was identified as a tool to promote new products and markets by both administrations, but challenges related to limited resources were also recognized. Regarding monitoring, the Marin Administration introduced systematic impact indicators, whereas during the Sipilä Administration, measurement efforts remained limited.

The study demonstrates that public procurement can be utilized as a strategic entrepreneurship policy tool through legislation, strategic steering, soft regulation, and practical procurement practices. Enhancing the effectiveness of procurement requires clear objectives, competence development, and cooperation between different administrative levels as well as between procuring entities and businesses.