Kotitalouksien kulutusjouston rooli Suomen sähköjärjestelmän kestävyyssiirtymässä

Abstract

Tässä kirjallisuuskatsauksena toteutetussa kandidaatintyössä tarkasteltiin kotitalouksien hyödyntämää kulutusjoustoa osana Suomen sähköjärjestelmän kestävyyssiirtymää. Energiasektorin päästöjen vähentämisellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sähkön tuotantorakenteen muuttuessa kohti uusiutuvia energianlähteitä, tarve kulutusjoustolle kasvaa.

Työssä otettiin huomioon tekninen sekä yhteiskunnallinen siirtymä, ja avattiin näiden kes- kinäisiä vuorovaikutussuhteita. Yhteiskunnallisen siirtymän osalta analysoitiin politiikan sekä kuluttajien toimintamallien vaikutusta. Aineiston tulkinnassa ja soveltamisessa hyödynnettiin systeemiseen muutokseen teoreettista viitekehystä (Geels 2002).

Aineiston pohjalta tunnistettiin tämän hetken ja tulevaisuuden kulutusjoustoratkaisujen mahdollisuudet ja haasteet. Nämä koottiin tuloksiin selkeiksi taulukoiksi, joista kotitalouksien on helppo tarkastella omiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Lisäksi tuloksissa esitettiin, mitkä lait ja säädökset vaikuttavat kulutusjouston edistymiseen Suomen sähkömarkkinoilla. Työssä selvitettiin myös, miten kotitalouksien kulutusjousto tukee sähköjärjestelmän toimivuutta kestävyyden näkökulmasta, koko järjestelmän tasolla. Tutkimuksen perusteella kulutusjousto hyödyttää sekä kotitalouksia että tuotanto- ja toimittajaverkostoa.

This bachelor's thesis, conducted as a literature review, examines household demand response as part of the sustainable energy transition of Finland’s tpower system. The reduction of emissions in the energy sector plays a significant role in mitigating climate change. As electricity production shifts toward renewable energy sources, the need for demand response increases.

The study considered both the technical transition and the societal transition, exploring the interactions between the two. In terms of the societal transition, the analysis focused on the influence of policies and consumer behavior patterns. The interpretation and application of the data were guided by the theoretical framework of systemic change (Geels 2002).

Based on the data, the current and future opportunities and challenges of demand-side flexibility solutions were identified. These were compiled into clear tables, allowing households to easily examine solutions suitable for their own needs. The results also outlined the laws and regulations that influence the progress of DR in Finland’s electricity markets. Furthermore, the study examined howhousehold demand flexibility supports the functioning of the electricity systemfrom a sustainability perspective at the system-wide level. The findings indicate that demand flexibility provides benefits both for households and for production and supply networks.