Sopeutuminen ilmastonmuutokseen kaupunkisuunnittelun kontekstissa : case Heinolan kaupunki

Abstract

Diplomityössä tarkasteltiin yleisellä tasolla ilmastonmuutoksen riskien vaikutuksia kaupunkisuunnitteluun sekä arvioitiin kaupunkisuunnittelun keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tutkimuksen päätavoitteena oli tuottaa tietoa, joka tukee Heinolan ja muiden kaupunkien ilmastonkestävää suunnittelua pitkällä aikavälillä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kaupunkisuunnitteluun vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan, minkä vuoksi niitä on tarkasteltava aina kaupunkikohtaisesti. Strateginen, ennakoiva kaupunkisuunnittelu sekä sektorien välinen yhteistyö ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien suunnittelussa. Tapaustutkimuksena diplomityössä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen sopeutumista kaupunkisuunnittelun keinoin Heinolan kaupunkiympäristössä. Ilmastonmuutoksen riskien tunnistamisessa hyödynnettiin kirjallisuuskatsauksen lisäksi erityisesti asiantuntijahaastatteluja sekä spatiaalista monitavoitearviointia.

Keskeisiksi riskeiksi Heinolan kaupunkialueella tunnistettiin maaperän sortuma- ja liukumaherkkyys sekä niiden mahdolliset vaikutukset olemassa olevaan asutukseen. Ruutukaava-alueen paikoin vähäinen vihreä infrastruktuuri todettiin merkittäväksi paikallista lämpöstressiä lisääväksi tekijäksi. Lisäksi haavoittuvuusanalyysi osoitti, että ruutukaava-alueen väestörakenteessa korostuu ikääntyneiden suuri osuus, joihin lämpöstressi kohdistuu erityisen voimakkaasti. Kaupunkikeskustan alueella sijaitsee myös huomattava määrä valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita, jotka altistuessaan vesistö- tai hulevesitulville voivat muodostaa yhden ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskitekijöistä. Vesistötulvariski arvioitiin haavoittuvuusanalyysin myötä kuitenkin kokonaisuutena vähäiseksi.

Tutkimustulokset osoittivat, että Heinolan nykyiset hulevesien hallinnan ratkaisut olivat pääosin riittäviä. Samalla havaittiin, että viheralueiden ja suuren puuston määrällinen sekä laadullinen lisääminen oli tarpeellista ilmastokestävyyden parantamiseksi. Erityisenä haasteena tunnistettiin umpikortteleiden sisäpihat, joilta paikoin puuttui lämpötiloja tasaava merkittävä vihreä infrastruktuuri.

The master’s thesis examined the impacts of climate change-related risks on urban planning and evaluated planning strategies for climate change adaptation. The main objective of the study was to produce knowledge that supports climate-resilient planning in Heinola and other cities in the long term.

The effects of climate change on urban environments vary according to local conditions, which necessitates city-specific analysis. Strategic and proactive urban planning together with cross-sectoral collaboration, plays a key role in designing effective adaptation measures. As a case study, the thesis explored climate change adaptation through urban planning in the city environment of Heinola. In addition to a literature review, expert interviews and spatial multi-criteria analysis were utilized to identify climate-related risks.

The main risks identified in Heinola’s urban area included soil susceptibility to landslides and erosion, with potential consequences for existing residential zones. In addition, the locally limited amount of green infrastructure in the city centre was found to be a significant factor contributing to heat stress. Vulnerability analysis revealed that the city centre’s demographic structure is characterized by a large proportion of elderly residents, who are particularly affected by heat stress. The city centre contains a considerable number of nationally significant built cultural heritage sites that, if exposed to river or stormwater flooding, may represent a climate change-related risk factor. Nevertheless, the overall flood risk from water bodies was assessed as low.

The findings indicated that Heinola’s current stormwater management solutions were largely adequate, but increasing both the quantity and quality of green spaces and vegetation was necessary to enhance climate resilience. A particular challenge was identified in the courtyards of closed blocks, which in some places lacked significant green infrastructure to moderate temperatures