The impact of educational attainment to the EKC hypothesis within OECD countries in 1995-2021
Norrby, Arttu (2025)
Kandidaatintutkielma
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251125111334
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251125111334
Tiivistelmä
This thesis examines the relationship between economic growth, educational attainment and environmental degradation using the Environmental Kuznets Curve (EKC) as the theoretical framework. The EKC hypothesis suggests that as income rises, it initially increases environmental degradation but begins to decline after reaching a certain threshold.
This thesis introduces education as a complementary control variable to the EKC alongside the traditional EKC variables; CO₂ emissions and income. The goal is to examine how changes in mean years of schooling affect the EKC in different geographical and economic groups. The research is a quantitative panel data analysis using a dataset of 38 countries from the OECD and 6 regional groups within the OECD.
The results provide partial support for the EKC hypothesis at both OECD-wide and regional levels. The EKC relationship varies by region, confirming its context-dependent nature. Education was found to have an emission reducing effect OECD wide and some regions like Western Europe and Nordics and Baltics. This study highlights the importance of incorporating education as a key factor in environmental-economic research. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia talouskasvun, koulutustason sekä ympäristön kuormituksen välistä suhdetta ympäristötaloudellisen Kuznets-käyrän (EKC) avulla. EKC-hypoteesin mukaan tulotason noustessa ympäristöpäästöt kasvavat tiettyyn käännepisteeseen saakka, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä.
Tutkielma esittelee koulutusta mahdollisena kontrollimuuttujana perinteisten EKC muuttujien, eli CO₂-päästöjen ja tulojen ohella. Tavoitteena on tutkia miten keskimääräiset koulutusvuodet ja niiden muutokset vaikuttavat eri taloudellisissa ja maantieteellisissä ryhmissä. Tutkimus on kvantitatiivinen ja hyödyntää paneelidata-analyysiä, jossa aineistona on 38:ta OECD-maata ja 6 eri maantieteellisestä ryhmää.
Tulokset tarjoavat osittaista tukea EKC-hypoteesille sekä koko OECD:n tasolla sekä alueellisten ryhmien tasolla. EKC-suhde vaihtelee alueittain, varmistaen sen kontekstisidonnaisuuden. Koulutuksella havaittiin olevan päästöjä vähentävä vaikutus koko OECD:n tasolla sekä alueellisesti Pohjoismaissa, Baltian maissa sekä Länsi-Euroopassa. Tutkimus korostaa koulutuksen huomioimista keskeisenä tekijänä ympäristöä talouskasvua tarkastelevassa tutkimuksessa.
This thesis introduces education as a complementary control variable to the EKC alongside the traditional EKC variables; CO₂ emissions and income. The goal is to examine how changes in mean years of schooling affect the EKC in different geographical and economic groups. The research is a quantitative panel data analysis using a dataset of 38 countries from the OECD and 6 regional groups within the OECD.
The results provide partial support for the EKC hypothesis at both OECD-wide and regional levels. The EKC relationship varies by region, confirming its context-dependent nature. Education was found to have an emission reducing effect OECD wide and some regions like Western Europe and Nordics and Baltics. This study highlights the importance of incorporating education as a key factor in environmental-economic research.
Tutkielma esittelee koulutusta mahdollisena kontrollimuuttujana perinteisten EKC muuttujien, eli CO₂-päästöjen ja tulojen ohella. Tavoitteena on tutkia miten keskimääräiset koulutusvuodet ja niiden muutokset vaikuttavat eri taloudellisissa ja maantieteellisissä ryhmissä. Tutkimus on kvantitatiivinen ja hyödyntää paneelidata-analyysiä, jossa aineistona on 38:ta OECD-maata ja 6 eri maantieteellisestä ryhmää.
Tulokset tarjoavat osittaista tukea EKC-hypoteesille sekä koko OECD:n tasolla sekä alueellisten ryhmien tasolla. EKC-suhde vaihtelee alueittain, varmistaen sen kontekstisidonnaisuuden. Koulutuksella havaittiin olevan päästöjä vähentävä vaikutus koko OECD:n tasolla sekä alueellisesti Pohjoismaissa, Baltian maissa sekä Länsi-Euroopassa. Tutkimus korostaa koulutuksen huomioimista keskeisenä tekijänä ympäristöä talouskasvua tarkastelevassa tutkimuksessa.