"Strategic presence, local impact" : a multi-case study of a NATO command centre’s impact on entrepreneurial ecosystem in two European cities
Tuukkanen, Virpi (2025)
Pro gradu -tutkielma
2025
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251130112976
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251130112976
Tiivistelmä
This thesis investigates how the presence of a NATO command centre affects the regional entrepreneurial ecosystem. It examines the mechanisms of this impact, and how local actors can support the benefit realisation. The background of the thesis includes NATO expansion, rapid growth of the defence industry due to geopolitical tensions, and the local effects of these trends.
Research method is a qualitative multi-case study. Researched cities are Stavanger, Norway and Szczecin, Poland. Data was collected through interviews and written sources. The theoretical framework used is the Entrepreneurial Ecosystem theory. The study analyses the centre’s impacts via six dimensions: markets, finance, entrepreneurial culture, policy, human capital and support structures.
No impacts were found on the ecosystem’s finance or policy dimensions. Market and support structure effects materialised mainly via increased consumption and demand for services. Impacts on entrepreneurial culture and human capital realised through the centre’s seconded personnel, contributing to networks, skilled labour and local activity to the region. Furthermore, strategic potential in utilising the value of the centre’s presence was observed, although it had not been leveraged in target cities.
Key finding is that full realisation of potential benefits requires smooth integration of international residents and accompanying families into the region. When this succeeds, it enables ecosystem dimensions to reach their potential. This finding also extends the theoretical framework. Furthermore, to leverage the strategic potential of the centre requires the objective be included in regional development and innovation strategies. Tämä tutkimus selvittää, miten NATO-keskuksen läsnäolo vaikuttaa alueelliseen yrittäjyysekosysteemiin, millä mekanismeilla vaikutus tapahtuu, ja miten paikalliset toimijat voivat edistää hyötyjen realisoitumista. Tutkimuksen taustana on NATOn laajentuminen, geopoliittisten jännitteiden myötä voimakkaasti kasvava puolustusteollisuus, ja näiden trendien paikalliset vaikutukset. Kyseessä on laadullinen monitapaustutkimus, ja tutkimuskohteina Stavanger, Norja ja Szczecin, Puola. Aineisto on kerätty haastatteluilla sekä kirjallisista lähteistä. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään yrittäjyysekosysteemiä (Entrepreneurial Ecosystem). Tutkimus tarkastelee keskuksen vaikutuksia kuuden ulottuvuuden kautta: markkinat, talous, yrittäjyyskulttuuri, politiikka ja sääntely, inhimillinen pääoma ja tukirakenteet.
Tutkituissa kaupungeissa ei havaittu vaikutuksia ekosysteemin talous- tai politiikka- ja sääntelyulottuvuuksissa. Markkina- ja tukirakennevaikutukset realisoituivat pääosin lisääntyneenä kulutuksena sekä julkisten ja yksityisten palveluiden kysyntänä. Yrittäjyyskulttuuriin ja inhimillisen pääoman ulottuvuuksiin vaikutukset syntyivät keskukseen lähetetyn henkilöstön myötä. Tämä lisäsi alueelle verkostoja, osaavaa työvoimaa sekä paikallista aktiivisuutta. Lisäksi keskuksen läsnäolossa nähtiin strategista potentiaalia, joskaan sitä ei kohdekaupungeissa ollut hyödynnetty.
Keskeinen havainto on, että potentiaalisten hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttää kansainvälisten asukkaiden ja perheiden sujuvaa integroitumista alueelle. Sen onnistuessa myös ekosysteemin ulottuvuudet voivat realisoitua laajamittaisiesti. Tämä havainto laajentaa myös teoreettista viitekehystä. Strategisen edun hyödyntäminen puolestaan vaatii, että se tunnistetaan ja sisällytetään alueellisiin kehitys- ja innovaatiostrategioihin.
Research method is a qualitative multi-case study. Researched cities are Stavanger, Norway and Szczecin, Poland. Data was collected through interviews and written sources. The theoretical framework used is the Entrepreneurial Ecosystem theory. The study analyses the centre’s impacts via six dimensions: markets, finance, entrepreneurial culture, policy, human capital and support structures.
No impacts were found on the ecosystem’s finance or policy dimensions. Market and support structure effects materialised mainly via increased consumption and demand for services. Impacts on entrepreneurial culture and human capital realised through the centre’s seconded personnel, contributing to networks, skilled labour and local activity to the region. Furthermore, strategic potential in utilising the value of the centre’s presence was observed, although it had not been leveraged in target cities.
Key finding is that full realisation of potential benefits requires smooth integration of international residents and accompanying families into the region. When this succeeds, it enables ecosystem dimensions to reach their potential. This finding also extends the theoretical framework. Furthermore, to leverage the strategic potential of the centre requires the objective be included in regional development and innovation strategies.
Tutkituissa kaupungeissa ei havaittu vaikutuksia ekosysteemin talous- tai politiikka- ja sääntelyulottuvuuksissa. Markkina- ja tukirakennevaikutukset realisoituivat pääosin lisääntyneenä kulutuksena sekä julkisten ja yksityisten palveluiden kysyntänä. Yrittäjyyskulttuuriin ja inhimillisen pääoman ulottuvuuksiin vaikutukset syntyivät keskukseen lähetetyn henkilöstön myötä. Tämä lisäsi alueelle verkostoja, osaavaa työvoimaa sekä paikallista aktiivisuutta. Lisäksi keskuksen läsnäolossa nähtiin strategista potentiaalia, joskaan sitä ei kohdekaupungeissa ollut hyödynnetty.
Keskeinen havainto on, että potentiaalisten hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttää kansainvälisten asukkaiden ja perheiden sujuvaa integroitumista alueelle. Sen onnistuessa myös ekosysteemin ulottuvuudet voivat realisoitua laajamittaisiesti. Tämä havainto laajentaa myös teoreettista viitekehystä. Strategisen edun hyödyntäminen puolestaan vaatii, että se tunnistetaan ja sisällytetään alueellisiin kehitys- ja innovaatiostrategioihin.