Impact of the European Central Bank’s monetary policy on the European economy after the energy crisis

Abstract

The energy crisis started a new era in Europe, where the European Central Bank (ECB) was forced to start a new phase of monetary policy. The crisis led to a sharp increase in energy prices and a rapid acceleration of inflation in the euro area. In response, the ECB began raising its policy rate from zero while quantitative easing programmes remained in operation.

The purpose of this study is to examine the effects of the ECB’s policy rate and quantitative easing on the euro area economy during 2021-2024. In the empirical analysis, the developments of the chosen economic factors are compared against the ECB’s deposit facility rate and asset purchase data. The statistical analysis is conducted using multiple linear regression.

The results of the study confirm that monetary policy has an impact on the European economy, and that the ECB’s actions have been able to slow down inflation but also weakened GDP growth in the euro area. Regarding the development of housing prices, the results are inconsistent with theory and previous research, which may be due to the relatively short research period.

Energiakriisi käynnisti Euroopassa uuden aikakauden, jossa Euroopan keskuspankki (EKP) joutui aloittamaan uudenlaisen rahapolitiikan. Kriisin myötä energian hinnat nousivat korkealle ja euroalueen inflaatio lähti rajuun nousuun. EKP lähti nostamaan ohjauskorkoa nollatasolta samalla kun määrällistä elvytystä yhä käytettiin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella EKP:n ohjauskoron ja määrällisen elvytyksen vaikutuksia euroalueen talouteen vuosina 2021-2024. Empiirisessä analyysissä valittujen taloudellisten muuttujien kehitystä verrataan EKP:n ohjauskorkoon ja omaisuuserien ostoja koskeviin tietoihin. Tilastollinen analyysi toteutetaan käyttämällä usean muuttujan regressioanalyysia.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että rahapolitiikalla on vaikutusta Euroopan talouteen, ja että EKP on pystynyt hidastamaan inflaatiota mutta myös heikentänyt euroalueen talouskasvua. Asuntojen hintakehityksen osalta tutkimuksen tulokset eivät ole linjassa teorian tai aiempien tutkimusten kanssa, mikä saattaa johtua liian lyhyestä tutkimusjaksosta.