Rakennus- ja purkujätteen turvallinen materiaalin uudelleenprosessointi

Abstract

Rakentaminen tuottaa Suomessa toiseksi suurimman jätevirran ja Euroopan unionin tavoitteiden mukaisesti kyseisestä jätevirrasta tulisi hyödyntää 70 %, mutta toteuma on ollut toistaiseksi alle asetetun tavoitteen. Edistääkseen asetetun tavoitteen saavuttamista, tutkimushankkeessa ”Rakennus- ja purkujätteen turvallinen materiaalin uudelleenprosessointi” selvitettiin Kaakkois-Suomen alueella syntyvän rakennus- ja purkujätteen määriä ja koostumusta, sekä materiaalin turvallista uudelleenkäyttöä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Hankkeen pitkän aikavälin päämääränä on edistää alueellista kestävää kehitystä ja vähentää työturvallisuusriskejä kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Vuosina 2023–2024 Kaakkois-Suomessa muodostui yhteensä lähes 900 000 tonnia rakennus- ja purkujätettä. Vuosikohtaisesti eniten rakentamisen ja purkamisen jätteitä Kaakkois-Suomessa muodostui Kymenlaakson maakunnassa (n. 205 000 t/v), kun taas Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa vastaavat määrät olivat huomattavasti maltillisempia, (n. 130 000 t/v ja n. 113 000 t/a). Paikkakunnittain suurimmat kertymät painottuivat Kotkaan, Kouvolaan, Lappeenrantaan ja Mikkeliin. Isompien paikkakuntien rakennus- ja purkujätteen koostumuksessa usein hallitsevana jakeena on betonijäte, kun taas pienemmillä paikkakunnilla koostumus vaihtelee paljonkin. Kierrätettävyyden kannalta haasteellinen jae rakennus- ja purkujätteen koostumuksessa on ns. sekalainen rakentamisen ja purkamisen jäte (LoW 170904), jonka osuus on myös huomattava. Tutkimushankkeessa selvitettiin myös rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä tuoteturvallisuuden näkökulmasta, valmistamalla tuotedemonstraatioita betonista ja muovista, rakentamisesta ja purkamisesta syntyvää jätettä hyödyntäen. Tuotedemonstraatioista arvioitiin päästöluokitukset ja lujuusominaisuudet, joiden tulokset osoittivat osin rajoituksia materiaalin hyödynnettävyydestä.